R-kioski lopettaa toimintansa elokuussa

Korpilahden R-kioski kiinni

Korpilahden R-kioski lopetetaan elokuun loppupuolella.

– Tarkastelemme verkostoamme ja Korpilahden R-kioskilla ei ole sellaista kehitysnäkymää, että liiketoimintaa kannattaisi jatkaa, R-kioskin Keski- ja Itä-Suomen aluepäällikkö Toivo Savolainen toteaa.

– Keskitämme toimintaamme vilkkaammille paikkakunnille. Tässä yhteydessä ei lopeteta muita R-kioskeja, mutta verkostoa tarkastellaan jatkuvasti; toisaalta kioskeja lopetetaan ja toisaalta avataan uusia.

Savolaisen mukaan päätökseen siitä, lopetetaanko kioski vai jatketaanko sitä, vaikuttavat sekä asiakaspohja että tilat.

– Korpilahden kioskin tila on teknisesti haastava. Jos siinä olisi haluttu laajentaa palveluja, olisivat seinät tulleet vastaan, Savolainen toteaa.

– Kohtuullisen hyvin asiakkaita R-kioskilla on käynyt Korpilahdellakin, mutta ei kuitenkaan riittävästi tulevaisuutta ajatellen.

Keski- ja Itä-Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 71 R-kioskia.

– Kaiken kaikkiaan R-kioskeista 40 prosenttia on muualla kuin isoissa kaupungeissa, Savolainen kertoo.

– Rotaatio on ollut käynnissä jo pitempään; ihmiset muuttavat isoille paikkakunnille ja mekin haemme kasvukohtia. Tänä vuonna koko maahan avataan vähintään kymmenen uutta R-kioskia, uusimpia on esimerkiksi Espoo Sairaala, Savolainen sanoo.

Pertsan ja Kilun seikkailuihin mukaan

Korpilahden Teatterilla pyörii paraikaa nuorten ilmaisutaidon ryhmän tämän kevään näytelmä Pertsa ja Kilu. Suuren näyttelijäjoukon työn hedelmiin pääsee tutustumaan vielä usean näytöksen ajan.

Veikko Riikkilän kirjaan perustuva ja Ari Lehtisen dramatisoima teksi on perinteinen seikkailutarina. Seuraava näytös on tänään keskiviikkona 10.5. kello 18.

 

Avotulen sytyttäminen on kielletty

Keski-Suomen pelastuslaitos muistuttaa, että ruohikkopalovaroitus on voimassa ja avotulen teko kielletty Keski-Suomessa. Ruohikkopalon vaara on kuivuudesta johtuen ilmeinen. Tuulisella säällä palot leviävät erittäin nopeasti. http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Jyväskylän ja Petäjäveden rajan tuntumassa Parkkolan kylällä paloi sunnuntaina iltapäivällä hieman yli viisi hehtaaria useamman maanomistajan maastoa. Maasto oli pääosin peltomaalla ollutta kuivaa heinikkoa, mutta tuli pääsi leviämään myös parivuotiseen taimikkoon. Sammuttamassa oli viidellä säiliöautolla vahvennettu pelastusjoukkue, jossa oli pelastusryhmiä Jyväskylästä, Kuohulta, Petäjävedeltä, Muuramesta ja Korpilahdelta.

Pelastuslain 6 §:n mukaan nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. Avotulta ei siis saa tehdä ruohikkopalovaroituksen tai metsäpalovaroituksen vallitessa, muutoin kuin metsämaan kulotuksena työhön perehtyneen metsäammattilaisen valvonnassa.

Kiellon noudattamatta jättämisestä seuraa 4-10 päiväsakkoa pelastusrikkomuksesta ja sytyttäjä joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingot.

Posti sittenkin K-kauppaan

Posti muuttaakin K-kauppaan

 

Korpilahden posti muuttaakin K-market Herkkukeitaaseen, ei siis R-kioskiin, kuten aikaisemmin tiedotettiin.

– Näinkin voi näköjään käydä, varma ei olekaan aina varmaa, Postin Järvi-Suomen alueen aluepäällikkö Risto Muhonen naurahtaa.

– Onneksi pystymme pitämään kuitenkin suunnitellun aikataulun, eli postipalvelut saa K-marketista 31. toukokuuta. K-market Herkkukeidas täyttää postin vaatimukset ja nykyiseen verrattuna aukioloajatkin pitenevät, Muhonen sanoo.

Muhosen mukaan viime hetken muutos johtui siitä, että R-kioski vetäytyi.

– Meillä tuli teknisiä haasteita tilan kanssa, R-kioskin Keski- ja Itä-Suomen aluepäällikkö Toivo Savolainen kertoo.

– Emme saa tilaa muutettua postitoimintaan sopivaksi. Ongelmat tulivat esille vasta matkan varrella, siksi ensin tiedotettiin, että posti tulisi meille. Valitettavasti tämä meni nyt näin, Savolainen sanoo.

K-markettiin tulee postille oma tiski. Muuton jälkeen K-marketista saa kaikki postin palvelut mitkä nykyään saa Postilaarista; myös postilokerot muuttavat.

– Nykyinen postin tila jää postin osalta tyhjilleen, Risto Muhonen toteaa.

Tiina Lamminaho

Vihtakankaan ampumaradan muutostyöt käynnistyivät

Vihtakankaan ampuradan muutostyöt käynnissä

Korpilahdella sijaitsevalla Vihtakankaan ampumaradalla rakennustyöt käynnistyivät viime viikolla. Hankkeen tarkoituksena on varmistaa, ettei ampumaratatoiminta jatkossakaan heikennä pohjavesialueen veden laatua. Hanke toteutetaan ampumaradan omistavien yhdistysten Korpilahden Erämiehet, Korpilahden Reserviläiset ja Korpilahden Reserviupseerikerhon yhteistyönä. Lisäksi hankkeeseen osallistuu Korpilahden Riistanhoitoyhdistys, joka järjestää hirviradalla ammuntakokeita. Rata on muutenkin monipuolisesti käytössä ja siellä harjoitellaan aktiivisesti muun muassa reserviläisammuntakilpailuihin.
Hankkeessa poistetaan ampumaratojen taustavalleista ensin maa-ainekset, jotka sisältävät vanhoja luoteja. Maa-aineksesta otetaan näytteet ja se kuljetetaan jätelaitoksiin löydösten mukaan. Tämän jälkeen taustavalleihin asennetaan elastiset kumimatot. Rakenteella estetään sadeveden pääsy hiekkapenkkaan, jolloin vedet eivät pääse huuhtelemaan luodeista metalleja pohjaveteen.
Kaivuutöitä ampumaradalla tekevät ammattilaiset, mutta rakennustöistä ja esimerkiksi kumimattojen asennuksista vastaavat ratojen käyttäjät itse. Ampumaradalle asennetaan varoitusvalo, joka kertoo alueelle saapuvalle ammuntojen olevan käynnissä.
Käyttäjät rakentavat ampumaradalle grillipaikan ja WC uusitaan.
Ampumaradalle myönnettiin ympäristölupa vuonna 2013, lähes kymmenen vuoden monivaiheisen lupakäsittelyn jälkeen. Tämän jälkeen on haettu vielä viranomaispäätökset pilaantuneiden maiden käsittelylle. Lupa-asioiden jälkeen haasteeksi muodostui riittävän rahoituksen saaminen kunnostustöihin, joiden kustannusarvio on 80 000 euroa. Apuun saatiin Jyväskylän seudun maaseudun kehittämisyhdistys JyväsRiihi Ry:ltä, joka puolsi yhdistysten tekemää hakemusta LEADER-tuesta. Maaliskuussa saadulla päätöksellä varmistui, että hanke pääsee toteutumaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 50 prosentin investointituen avulla.
Ampumaradan rakennustyöt valmistuvat vaiheittain. Tarkoitus on, että työt saadaan valmiiksi hirvenmetsästyskauden alkuun mennessä.

Juhlat Korpilahdelle, kotiseutuyhdistykselle ja Suomelle

Koreasti Korpilahdella – ennen, nyt ja tulevaisuudessa

– Arvosta omaa kulttuuriasi, mutta rakenna myös kansainvälistä yhteistyötä. Tämä on viesti, jota kannattaa kuunnella. Oman paikallisen kulttuurin ja elinympäristön tunteminen ja siihen uskominen on voimavara, joka vie eteenpäin, totesi Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Annamari Maukonen tiistai-iltana yhtenäiskoulun ruokalassa, kotiseutuyhdistyksen 80-vuotisjuhlassa, jossa juhlittiin myös 150-vuotiasta Korpilahtea ja 100-vuotiasta Suomea.
Oman historian ja kulttuuriperinnön ymmärtämisen tärkeydestä ovat kirjoittaneet niin Aleksis Kivi kuin Martti Korpilahtikin, jonka runoissa rakkaus kotiseutuun avartuu rakkaudeksi ihmisyyteen, omaan maakuntaan ja isänmaahan. Eikä oman taustan tunteminen ja kunnioittaminen kahlinnut Seitsemän veljeksen Eeroa menneisyyteen, vaan hänestä tuli pitäjän uudistaja.
– Ilman historian ja kulttuuriperinnön ymmärrystä meidän on vaikea hahmottaa tätä päivää. Me emme kuitenkaan saa olla menneisyyden vankeja, vaan tulevaisuuden rakentajia, Maukonen totesi.
– Suomalainen kulttuuri ja perinne ovat pohja, jolta me kaikki ponnistamme. Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistyksen toiminta yhteistyössä muiden kumppaneiden kanssa on yksi esimerkki elävästä paikallisesta kulttuurityöstä. Sinussa ja minussa, meissä kaikissa, elää perinne, jonka voima vie eteenpäin.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto kertasi juhlapuheessaan uuden Jyväskylän syntyä, kun Korpilahti ja Jyväskylän maalaiskunta liittyivät Jyväskylään vuoden 2009 alusta.
– Haasteita aiheutti huomenlahjana loppuvuodesta 2008 saatu talouden taantuma ja uuden kaupungin ensimmäisiä vuosia leimasivatkin talouden ongelmat, Koivisto totesi.
Nyt Koiviston mukaan kaupungin talous on saatu tasapainoon ja väkiluku kasvaa, joten tulevaisuus näyttää hyvältä.
– On kaikki syyt uskoa, että jos ja kun Suomessa jatkossakin on menestyviä kaupunkiseutuja, on Jyväskylä yksi niistä. Uskon Jyväskylän menestyvän tulevaisuuden haasteissa, ja sama pätee myös Korpilahteen, Koivisto sanoo.
Korpilahden tulevaisuuden vetovoiman näkökulmasta ovat Koiviston mukaan ratkaisevassa roolissa maankäytön suunnittelu ja kaavoitus. Korpilahden vahvuuksina Koivisto pitää sijaintia ysitien varrella sekä Päijännettä.
– Tulevaisuuden osalta on tärkeää, että kaupungin, yrittäjien ja asukkaiden yhteistyö pienissä ja suurissa kehittämishankkeissa onnistuu, Koivisto totesi ja kiitteli Korpilahden Yrittäjäyhdistystä hyvästä yhteistyöstä.
– Itsenäinen kunta lakkasi, mutta Korpilahti ja korpilahtelaisuus säilyvät. Omasta kokemuksestani voin todeta Säynätsalossa asuvana, ettei sielläkään säynätsalolaisuus ole mihinkään kadonnut, Koivisto sanoi.
– Sama koskee Korpilahtea; Jyväskylän osanakaan sen ei ole tarpeen menettää omaleimaisuuttaan. Päinvastoin omiin vahvuuksiin ja identiteettiin perustuen Korpilahtea on järkevä kehittää. Omia erityispiirteitä on syytä vaalia ja tässä Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys on tehnyt arvokasta työtä, Koivisto totesi.

Vaikka juhlassa muisteltiin menneitä ja juhlittiin tasavuosikymmeniä, ei nuoriakaan unohdettu.
– Ilman nuoria ei synny uutta. Kieli näivettyy, jos se ei elä ajan virrassa, sanoo Kotomaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja. Samoin käy perinteen ja tapojen, jos ne eivät uusiudu. Onneksi meillä Korpilahdella on luovia ja rohkeita nuoria, sanoi Annamari Maukonen.
– Minulle ja monelle muulle korpilahtelaiselle nuorelle Korpilahti merkitsee muun muassa teatteria, totesi Aapo Salonen, joten ilmaisutaidon ryhmän nuoret esittivät Sataman valot -nimisen tanssikohtauksen kevään näytelmästään Pertsa ja Kilu.
Nuoria nähtiin lavalla myös, kun Jyvässeudun 4H-yhdistyksen Korpilahden kokkikerho esitti tekemänsä animaation kokkikerhon päivästä ohjaajansa Anne Koivusalon johdolla.

Historiakatsauksen pitänyt yhtenäiskoulun rehtori Markku Lahti – Annamari Maukosen luonnehdinnan mukaan ”elävä Korpilahden historian tietosanakirja” – löysi vielä lisää tasavuosia juhlivia kohteita; Korpilahden vanhin koulurakennus, yhä aktiivisessa käytössä oleva puukoulu, täyttää tänä vuonna 130 vuotta.
– Kansakoulukartano päätettiin aikoinaan rakentaa nykyiselle paikalleen mäen päälle, jotta Päijänteellä ohi kulkevista laivoista voitaisiin nähdä korpilahtelaisten sivistystahto, Lahti kertoo.
Puheensa tueksi Lahti näytti vanhoja valokuvia.
– Korpilahdelle on aina ollut tyypillistä äärimmäisen kaunis luonto, metsää ja vettä. Nykyisin se on tuonut tänne runsaasti kesämökkejä, Lahti totesi.
Kuvissa nähtiin kauniin korpilahtelaisen luonnon lisäksi korpilahtelaisia ihmisiä, muun muassa pelimannina tunnettu Koskis-Matti, ja Alvar Cawén luonnostelemassa Verkonpaikkaaja-tauluaan. Yhdessä kuvassa poseerasi iso joukko suojeluskuntalaisia.
– Korpilahden historia noudattelee tietenkin valtakunnan historiaa, täällä on oltu mukana siinä, mitä maassa on tapahtunut. Ja on hyvä muistaa, että se mitä olemme saaneet, ei ole tullut tyhjästä, Lahti totesi ja viittasi yhtenäiskoulun ruokalan seinällä oleviin Pro Patria -tauluihin.

Annamari Maukonen nosti esiin myös Korpilahden pitkän perinteen kulttuurin ja taiteen lähteenä; onhan täällä maalannut taulujaan iso joukko taiteilijoita Akseli Gallen-Kallelasta lähtien.
– Musiikki on soinut tällä Koski-Matista lähtien ja edelleen täällä elää ja voi hyvin paikallinen pelimannimusiikki, Maukonen totesi. Itsestään selvästi juhlan musiikista vastasivatkin Korpilahden Pelimannit Outi Penttisen johdolla, välisoitossa Pelimanneja vahvistivat myös Ari Harju ja Mikko Kuivanen mieskuoro Sirkoista.

Tiina Lamminaho

Kaavoitus kirvoitti kielen kannat

Yrittäjien ja yhteisöjen aamukahvien kuumin puheenaihe viime torstaina oli kaupungin harjoittama kaavoitus ja tonttipolitiikka. Osallistujat tivasivat erikoissuunnittelija Sarita Humpilta perusteita muun muassa sille, ettei Korpilahdelle saada aikaiseksi riittävää tonttitarjontaa omakotitaloille tai teollisuudelle.
Humppi kertoi, että Korpilahden kirkonkylän alueella kaupungilla on myynnissä 14 omakotitonttia, joista suurin osa sijaitsee Kotamäen alueella. Tikkalassa kaupungin tontteja on tarjollaneljä kappaletta ja Saakoskella kaksi. Teollisuustontteja on kaupungilla tarjolla Korpilahden alueella vain yksi.
Ysitien vieressä olevaa Huovilan aluetta on jo jonkin verran valmisteltu kaavamuutoksin teollisuustonteille. Humppi sanoi, että kaavoituksen ongelmaksi on muodostonut valtion tiesuunnitelmat ysitiellä.
– Alustavat tiesuunnitelmat sulkisivat suoran tieyhteyden Kemppaisentieltä Huovilan alueelle. Olemme kaupungilla katsoneet, ettei ole myöskään mielekästä ohjata liikennettä teollisuusalueelle asuinalueen kautta.
Humppi sanoi, että tierahat ovat tätä nykyä tiukassa, eikä ole mitään tietoa siitä, korjataanko ysitietä vasta kahdenkymmenen vuoden kuluttua.
Korpilahden Yrittäjien puheenjohtaja Seppo Turunen oli asiasta eri mieltä. Hänen mielestään tieasioihin on turha vedota, sillä liikenneyhteys teollisuusalueelle hoidetaan tieremontin yhteydessä tavalla tai toisella.
– Tieyhteyksien ei tarvitse olla valmiita, vaan suunnitelmat niistä riittävät.
Humppi totesi, että kaupunki kaavoittaa teollisuustontteja tarpeen mukaan. Jyväskylästä myytiin viime vuonna yksi teollisuustontti koko kaupungin alueella. Paikalla olleet Muuramen kunnan edustajat kertoivat, että Muuramesta teollisuustontteja myytiin viime vuonna kuusi kappaletta. Muuramen kunta on ostanut keskeiseltä paikalta 35 hehtaaria maata teollisuustontteja varten.
Osallistujat kysyivätkin, kummin perin teollisuustonttien markkinointi toimii paremmin.
– Jos teollisuustontille on selkeä tarve, kaupunki kyllä toimii sellaisessa tilanteessa, Humppi totesi.

Omakotitonttitarjonta paranee Korpilahden kirkonkylällä ensi syksynä, kun Kirkkolahden tontit tulevat markkinointiin ja myyntiin.
– Kirkkolahdella on 10 omarantaista ja 8 muuta tonttia, Humppi kertoi.
Hän totesi, että Kirkkolahden tonttien kysyntä vaikuttaa siihen, kuinka aktiivisesti kaupunki Korpilahden alueelle kaavoittaa lisää tonttitarjontaa lähitulevaisuudessa.
Kirkonkylällä olisi toinenkin mahdollisesti houkutteleva kohde, kun pappiloiden alueelle on kaavoitettu asuinpientalojen korttelialue.

Aamukahveilla kyseltiin myös, miksi kaupunki rajoittaa haja-asutusalueille rakentamista. Humppi totesi hajanaisen yhteiskuntarakenteen tulevan pidemmän päälle kalliiksi.

Maarit Nurminen

Lue näköislehti!

Tällä viikolla digilehti kaikkien luettavissa osoitteessa

https://read.edocker.com/reader/f32cd738-0e1a-11e7-85ef-00155d64030a

”Ukkoköörillä” riittää voimaa

– Voimailulajeissa pystyy kehittymään vielä tämänkin ikäisenä, toisin kuin esimerkiksi yleisurheilussa, joka on enemmän nuorten laji, toteavat 76-vuotias Raimo Niemi, 70-vuotias Pentti Railo ja 64-vuotias Simo Ahonen. ”Ukkokööri” käy treenaamassa kuntosalilla vähintään kaksi kertaa viikossa ja rautaa nousee enemmän kuin monella nuoremmalla.
– Tämän ikäisenä rankan treenin jälkeen tarvitsee hieman pitemmän palautumisjakson kuin nuorempana ja ravinto ja riittävä lepo ovat tärkeitä. Kroppaansa on kuunneltava ja sen mukaan mentävä, nuorena ei juuri tarvinnut kroppaa kuunnella, sitä vain tehtiin, miehet selvittävät.
– Ja nuorenahan sitä kehittyi jo melkein pelkästään katsomalla salin ovelta, mutta nyt on jo tehtävä enemmän.

Raimo Niemi aloitti voimanoston harrastamisen vasta kuusikymppisenä. Nyt miehellä on palkintokaapissaan MM-pronssi vuodelta 2004 ja kuusi SM-kultaa.
– SM-mitalit ovat tulleet yli 70-kymppisenä, Niemi toteaa.
– Nuorempana harrastin yleisurheilua, juoksua ja hiihtoa. Salilla rupesin käymään, kun muutimme tänne Korpilahdelle ja kuulin kuntosalista. Ensin lähdin mukaan ajankuluksi, sitten innostuin niin, että kävin kilpailuissakin.
Simo Ahonen ja Pentti Railo ovat harrastaneet voimailua 12-vuotiaasta lähtien.
– Näin nuorena poikana vahvoja miehiä ja päätin, että minäkin olen joskus vahva, Ahonen toteaa.
– Nykyään käyn salilla kaksi kertaa viikossa ja lisäksi treenaan kotona; harjoittelua tulee oikeastaan päivittäin. Kymmenisen vuotta kiersin kilpailuissa, lähinnä piirinmestaruuskisoissa ja TUL:n kisoissa, mutta nyt en ole kilpaillut viime aikoina. Tulevasta ei tiedä, saattaahan sitä tulla vielä kilpailuihinkin lähdettyä, Ahonen sanoo.
Ahosen laji on voimanosto, Pentti Railo taas harrastaa muun muassa lisäpainoleuanvetoa.
– Kaikenlaista alaan liittyvää, olen minä nuorempana penkistäkin nostanut. Työhommien takia minulla oli pitkä tauko välissä, mutta nyt olen innostunut uudestaan, Railo toteaa ja kertoo käyvänsä kuntosalilla kolme tai neljä kertaa viikossa.
– En minä olisi näin kovasti ruvennut treenaamaan, jos nämä kaverit eivät olisi kannustaneet.

Korpilahden kuntosalin ilmapiiriä Railo ja muut ”ukkokööriläiset” kehuvat.
– Ilmapiiri täällä on parhaita mitä olen saleilla nähnyt. Täällä käy kohteliasta ja ystävällistä porukkaa, nuoretkin, sekä pojat että tytöt, ovat todella fiksuja, Railo kehuu.
– Täällä saa aina apua, eikä täällä ole mitään ikärasismia, meitäkään ei syrjitä.
Ennätyksistään vaatimattomat miehet eivät halua puhua. Porukan ikänestori Raimo Niemi myöntää kuitenkin nostavansa edelleen 120 kiloa.
– Enemmänkin nousee, ainakin 125, Railo ja Ahonen kehuvat kaveriaan.
– Se on vähän päivästäkin kiinni. Mutta kun harjoittelee, voimat kyllä säilyvät, Niemi toteaa.
– Se on huhupuhetta, että iäkkäänä ei enää lihaskunto kehittyisi. Kyllä tässä krematorioon asti kehitytään, Railo sanoo.
– On hienoa olla tällaisessa kunnossa tämän ikäisenä. Ja onhan sillä kansantaloudellistakin merkitystä, että me pidämme itsemme kunnossa; tässä pysyy pääkin virkeänä, miehet toteavat.
– Kun käy pari kertaa viikossa salilla, voimat säilyvät. Ja kyllä ikämiehenäkin voi vielä kehittyä, tavoitteellisesti kuntosalilla treenaavat Simo Ahonen, Pentti Railo ja Raimo Niemi toteavat.

Tiina Lamminaho

Korpilahdelta 16 yrittää valtuustoon

Korpilahdelta 16 yrittää valtuustoon

Korpilahdella asuvia on ehdolla Jyväskylän kaupunginvaltuustoon kuuden puolueen listoilla, yhteensä 16. Eniten korpilahtelaisehdokkaita on Keskustalla, kahdeksan ehdokasta, toiseksi eniten Kokoomuksella, kolme ehdokasta, ja kolmanneksi eniten Vasemmistoliitolla, kaksi ehdokasta. Sosialidemokraattien, Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien listoilla on kullakin yksi Korpilahdella asuva ehdokas.

Keskustan listalla on sekä vanhoja tuttuja nimiä että uusia ehdokkaita. Uutena mukaan ovat lähteneet Jenny Linna, Niina Vilén sekä Erkki Heinovirta. Aikaisemminkin ehdolla ovat olleet ehdokaslistalla mukana olevat Sirpa Kaikkonen, Matti Kekäläinen, Valto Koskinen, Vesa Koskinen ja Eino Lahtinen; heistä Vesa Koskinen on varavaltuutettuna ja Eino Lahtinen mukana nykyisessä valtuustossa.

Kokoomuksen korpilahtelaisehdokkaat ovat kaikki tuttuja edellisistä vaaleista. Mukana ovat Markku Aarnos, Jukka Järviniemi ja Arja Sahlberg.

Sosialidemokraateilla on tällä kertaa Korpilahdelta vain yksi ehdokas; Petteri Kaura-aho. Edellisissä kuntavaaleissa korpilahtelaisia ehdokkaita oli useampia.

Vasemmistoliitto sai tällä kertaa mukaan kaksi korpilahtelaista ehdokasta; nykyisessä valtuustossa mukana olevan Paul Abbeyn sekä uutena ehdokkaana Mette Toikkasen.

Myös Perussuomalaisilla on nyt korpilahtelainen ehdokas, Jyri Hellevuo. Samoin Kristillisdemokraatit ovat saaneet listoilleen uuden korpilahtelaisen ehdokkaan, Minna Mustosen. Kristillisdemokraattien listalla on myös korpilahtelaislähtöinen nuori, Priska Lehmuskoski.

Vihreillä ei tällä kertaa ole ketään Korpilahdella asuvaa ehdokasta, viime vaaleissa heitä oli useampiakin. Korpilahtelaislähtöisiä ovat nuoret naiset Emma Ojanen ja Ilona Helle.

Korpilahtelaislähtöinen on myös Piraattipuolueen listoilta valtuustoon pyrkivä nuori, Tatu Toikkanen. Ehdokkaita Jyväskylässä ovat asettaneet myös Suomen Kommunistinen puolue, Liberaalipuolue, Ruotsalainen Kansanpuolue ja Itsenäisyyspuolue, mutta heidän listoillaan ei ole korpilahtelaisia.

Tällä kertaa mikään puolueista ei saanut Jyväskylässä täyttä listaa eli sataa ehdokasta. Lähimmäksi pääsivät Kokoomus 97 ehdokkaallaan, Demarit 94 ehdokkaallaan ja Keskusta 92 ehdokkaallaan. Viime kuntavaaleissa kaikilla kolmella oli täysi lista.

Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset, Vihreät, Kristillisdemokraatit sekä Piraattipuolue sen sijaan kasvattivat ehdokasmääräänsä Jyväskylässä, samoin Ruotsalainen Kansanpuolue, jolla ei ollut edellisissä kuntavaleissa ollenkaan ehdokkaita Jyväskylässä.

Vihreillä on nyt 85 ehdokasta, enemmän kuin koskaan aikaisemmin Jyväskylässä. Vasemmistoliitto kasvatti ehdokasmääräänsä viime kuntavaalien 69 ehdokkaasta 81 ehdokkaaseen ja Perussuomalaiset 42 ehdokkaasta 47 ehdokkaaseen. Kristillisdemokraatit saivat myös ennätysmäärän ehdokkaita, yhteensä 41. Piraattipuolueen listalla on 15 ehdokasta, viime kuntavaaleissa heillä oli yhdeksän ehdokasta. SKP:llä ehdokkaita on nyt 22. Liberaalit ovat vaaliliitossa Piraattipuolueen kanssa ja heillä on neljä ehdokasta. Ruotsalaisella kansanpuolueella on Jyväskylässä kaksi ehdokasta. Itsenäisyyspuolue rekisteröitiin uudelleen puolueeksi vasta tammikuun lopussa ja heillä on nyt vain yksi ehdokas tavoittelemassa paikkaa Jyväskylän valtuustoon.

Kuntavaaleissa pääsee äänestämään ennakkoon 29. maaliskuuta – 4. huhtikuuta, varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 9. huhtikuuta. Korpilahdella äänestyspaikat varsinaisena vaalipäivänä ovat kirkonkylän yhtenäiskoululla, Tikkalan koululla, Mutasen leirikeskuksessa sekä Saakosken koululla. Ennakkoon pääsee äänestämään yhtenäiskoululla. Henkilöt, joiden kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, että he eivät pääse äänestyspaikalle ilman kohtuuttomia vaikeuksia, voivat ilmoittautua kotiäänestykseen keskusvaalilautakunnalle 28. maaliskuuta mennessä.

Tiina Lamminaho