Lukijan kuva: Varpushaukka vierailulla

Lukijan kuva: Varpushaukka vierailulla

Varpushaukka lennähti pihaani (16.3) sähkökaapelin päälle ja samalla pikkulinnut pakenivat lintulaudalta. Varpushaukka oli hetken aikaa kaapelin päällä ja ilmeisesti totesi, ettei täältä saa mitään syötävää ja poistui metsän suojaan, josta sen ääntelyä olen useana päivänä saanut kuulla, valtaako itselleen reviiriä, vaiko kutsuuko puolisoa itselleen, se jää nähtäväksi. Varpushaukan poistuttua kesti hetken aikaa ennen kuin pikkulinnut palasivat lintulaudalle ruokailemaan.

Juhani Rossi, Toivakka

Myös vapaaehtoistoimijat tarvitsevat koulutusta

Myös vapaaehtoistoimijat tarvitsevat koulutusta

Yhdistystoiminta tarjoaa mielekästä tekemistä monen alan osaajille. Yksi tavallisimmista tehtävistä on puhvetin, kanttiinin, grillin tai jonkun muun tilapäisen ravitsemusliikkeen ylläpito.
Kun ollaan helposti pilaantuvien ruoka-aineiden kansa tekemisissä, tarvitaan hygieniapassi, jollaisia Suomessa on myönnetty 22 vuotta.
Nykyään hygieniapassi on osa yleissivistystä ja helpottaa työnhakua elintarvikealan lisäksi myös esimerkiksi hoito-, siivous-, ja kuljetusalalla. Hygieniapassitestin suorittamalla oppii turvallisia työskentelytapoja myös kotikeittiössä.
Toivakan 4H järjestää vuosittain hygieniapassikoulutuksia. Mukana on nuoria 4H-yrittäjiä, mutta myös vanhempia osallistujia, paikallisia ja kesäasukkaita. Toivakan kurssi testeineen on hyvin edullinen esimerkiksi Jyväskylän hintoihin verrattuna.
– Niin kauan kuin Riitta-Liisa Göös täältä Toivakasta pitää kurssit ja saamme Sivikseltä tukea, voimme pitää hintatason matalalla, voittoa yhdistys ei halua kerätä, vaan meille on tärkeää, että voimme tarjota tällaisen mahdollisuuden, toiminnanjohtaja Kirsi Ilmonen kertoo.

Nuoripari Julia Häkkinen ja Jimi Manni osallistuivat Toivakan hygieniapassikoulutukseen ja -testiin. Varsinkin Jimin mielestä testi oli helppo ja hän selvitti sen ilman yhtään virhettä. Hygieniapassi on heille tarpeen kesätyöpaikoissa Pandan tehtaanmyymälässä ja hoitokodissa.

Toinen tärkeä vapaaehtoistyön muoto on järjestyksenvalvonta.
Ylä-Kintauden kylätalolla pidettiin järjestyksenvalvojan jatkokurssi toissa lauantaina. Tämäkin kurssi oli varsin edullinen ja sen järjesti Keuruun kansalaisopisto. Osallistujia saapui lähes parikymmentä Petäjäveden lisäksi Laukaasta, Uuraisilta, Korpilahdelta, Multialta ja Jyväskylästä. Opettajana toimi alan konkari, pitkän uran poliisissa tehnyt Kari Rautava.
Koska kyse oli jatkokoulutuksesta, kurssilaisilla oli paljon kokemusta erilaisista tehtävistä järjestyksenvalvojina ja siitä seurasi, että kokemuksia vaihdettiin ja keskustelu kävi vilkkaana. Useimmat olivat valvoneet järjestystä erilaisissa yleisötilaisuuksissa, mutta paikalla oli myös ravintoloissa ja tanssipaikoilla ainakin puoliammattimaisesti toimivia. Koska oltiin Keski-Suomessa, myös rallien järjestyksenvalvonta oli useimmille tuttua.
– Itse mielelläni erottaisin ns. ammattijärkkärin ja esimerkiksi yhdistyksissä talkoilla toimivien järjestyksenvalvojien koulutuksen, niin paljon tehtävät poikkeavat toisistaan. Toistaiseksi kuitenkin kaikki käyvät saman koulutuksen, Rautava totesi.
Järjestyksenvalvojan pätevyys pitää uusia viiden vuoden välein ja olisi hyvä, että kortti ei ehdi vanhentua ennen kertauskurssia. Mikäli kortti ehtii vanheta, tarvitaan uusimiseen todistus alkuperäisestä peruskoulutuksesta. Aikaisemmin riitti, kun kortin uusi enintään kuusi kuukautta vanhenemisen jälkeen, mutta laki muuttui joitakin vuosia sitten. Erityisen tarkka pitää olla, jos järjestyksenvalvojan koulutuksen on suorittanut ennen 1.3.2007, silloin korttia ei saa päästää vanhenemaan, ellei halua käydä koko 40 oppitunnin koulutusta uudelleen.
Nälkä ei opiskelijoita kahdeksan oppitunnin kertauskoulutuksessa vaivannut, sillä tarjolla oli Yl-Kintauden kyläyhdistyksen Leena Kivelän valmistamaa herkullista lähiruokaa. Keitossa maistui Umpisolmu-nimisen naudan liha ja maitokin oli aamulla lypsetty.

Hanna Lahtinen

 

Aamuyöstä traktoreilla kohti Kuopiota

Aamuyöstä traktoreilla kohti Kuopiota

Kolme maaseutuyrittäjää lähti viime yönä Muuramen Shellin pihasta kohti Kuopiota. Ruokamarssi 2024 ottaa kantaa elintarvikeketjun epätasaiseen tulonjakoon ja ruuantuotannon huoltovarmuuteen. Kuopioon odotetaan noin puolensataa maaseutuyrittäjää traktoreineen. Kuva: MTK Korpilahti-Muurame.

Taimikon ja nuoren metsän hoitoon metka-tukea

Taimikon ja nuoren metsän hoitoon metka-tukea

Uusien, kemera-tukijärjestelmän korvaavien metka-tukien haku on avautunut maaliskuun alussa.
– Tukijärjestelmää on haluttu yksinkertaistaa. Nyt taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon tuet on yhdistetty samaan tukeen ja sitä haetaan, kun työt on tehty. Metsänomistaja pystyy helposti itse hakemaan tukea sähköisesti metsään.fi-palvelun kautta, hankehallinnon päällikkö Sameli Salokannel Metsäkeskuksesta toteaa ja kertoo, että myös metsään.fi-palvelua on uudistettu.
– Siitä on pyritty tekemään mahdollisimman käyttäjäystävällinen. Esimerkiksi tukihakemusta tehtäessä palvelu ohjaa käyttäjää. Olisikin erittäin tärkeää, että hakemukset tehtäisiin nimenomaan sähköisesti. Paperisella lomakkeella toimitettu hakemus vaatii meiltä käsittelytyötä ja silloin hakemuksen käsittely on paljon hitaampaa ja tukipäätöksen saaminen kestää kauemmin, Salokannel sanoo.
Taimikon ja nuoren metsän hoito on Salokanteleen mukaan äärimmäisen tärkeää puuston kasvun ja elinvoimaisuuden kannalta.
– Elinvoimainen puusto ei ole niin altis metsätuhoillekaan kuin hoitamaton metsä. Oikein ajoitetut hoitotoimet taimikon varhaisperkauksesta lähtien varmistavat, että puusto kasvaa ja säilyy mahdollisimman elinvoimaisena, Salokannel toteaa.
– Toinen metsän kasvuun vaikuttava asia on terveyslannoitus. Myös siihen on saatavilla tukea ja uudessa järjestelmässä tukiehtoja on väljennetty, Salokannel toteaa ja kertoo, että valtio haluaa tukea metsien hoitoa myös ilmastonäkökohtien takia.
– Kasvava ja elinvoimainen metsä sitoo hiiltä ja toimii hiilinieluna, Salokannel toteaa.

Metka-tukiin on varattu tänä vuonna reilut 38 miljoonaa euroa. Niistä suurin osa, yli 30 miljoonaa euroa, käytetään taimikon ja nuoren metsän hoitoon. Taimikon ja nuoren metsän hoidon sekä terveyslannoituksen lisäksi tuetaan myös suometsän hoitoa, metsäteiden rakentamista ja perusparantamista, kulotusta sekä luonnonhoitoa. Ympäristötukiin on lisäksi varattu 12,3 miljoonaa euroa.
– Nyt metsänomistajien kannattaisi miettiä, onko omalla maalla määräaikaiseen suojeluun soveltuvia luontokohteita. Esimerkiksi metsään.fi-palvelusta näkee omalla maalla olevat metsälain kymmenennen pykälän mukaiset suojelukohteet, Salokannel toteaa ja kertoo, että metka-tukea voi hakea myös vapaaehtoisesti suojeltaville kohteille.
– Korpilahdellakin on paljon suojeltavaksi sopivia puustoisia kohteita, esimerkiksi lähteiden ja purojen lähettyvillä. Myös korvet ja lehdot ovat toivottuja suojelukohteita. Metka-tukijärjestelmässä puuston määrä vaikuttaa tukisummaan, suojelusopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi. Nykyään Metsäkeskus ei enää valmistele sopimusta, Metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyy lista toimijoista, jotka valmistelevat suojelusopimuksia ja osaavat laatia ympäristötukihakemuksen, myös sopimuksen valmisteluun saa tukea, Salokannel kertoo.
– Luontoarvot ovat nouseva trendi ja myös metsänomistajilla luontoarvot ovat nousseet entistä enemmän esille, siksi myös ympäristötukiin on varattu hyvin rahaa.

Tänä vuonna maksetaan vielä kemera-tukia, joista on annettu päätös viime vuoden puolella. Kemera-tukijärjestelmää on käytetty hyvin, viime vuonna Keski-Suomessa maksettiin kemera-tukia metsänomistajille reilut 3,37 miljoonaa euroa. Siitä ylivoimaisesti suurin osuus käytettiin taimikon ja nuoren metsän hoitoon, niitä tuettiin Keski-Suomessa yhteensä reilulla kolmella miljoonalla eurolla.
Tällä hetkellä metka-tukea voi hakea jo kaikkiin työmuotoihin, mutta muiden kuin taimikon ja nuoren metsän hoidon, terveyslannoituksen ja kulotuksen tukien hakemusten käsittely pystytään aloittamaan vasta myöhemmin kesällä.
Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukeen ei vaadita ennakkosuunnitelmaa, vaan tukea voi hakea, kun työt on tehty. Muissa tukimuodoissa sen sijaan vaaditaan ennakkosuunnitelma, työt voi aloittaa vasta sitten, kun Metsäkeskus on hyväksynyt suunnitelman. Kemera-tukijärjestelmään verrattuna muutoksia on niin tukiehdoissa kuin tukimäärissäkin. Tarkempaa tietoa metka-tuista ja niiden hakemisesta löytyy Metsäkeskuksen verkkosivuilta.

Tiina Lamminaho

Katja kasvoi unelmahommiin – ajanotosta alueratamestariksi

Katja kasvoi unelmahommiin – ajanotosta alueratamestariksi

Secto Rally Finland -rallin tarroilla varustettu Skoda ajaa Satamakapteenin pihaan. Auton tarrojen päivämäärä osoittaa vielä viime kesään, mutta autoa kuljettava Katja Neuvonen tekee töitä ensi elokuun alussa ajettavaan MM-rallin osakilpailuun. Neuvonen toimii tänä vuonna alueratamestarina ja hänen vastuullaan reitin osalta ovat lauantaina kahteen kertaan ajettavat Päijälän ja Västilän erikoiskokeet.
Viime kesänä Neuvonen kuului jo reittitiimiin ja harjoitteli hommaa Rannankylän testierikoiskokeella. Pomot olivat tyytyväisiä näyttöihin ja tänä vuonna Neuvonen pääseekin tositoimiin. Ralliorganisaatiossa toimii neljä alueratamestaria.
-Alueratamestarit hoitavat esimerkiksi teiden luvitukset. Alueratamestarit tarkastelevat myös esimerkiksi katselualueita ja parkkialueita. Työtä tehdään yhteistyössä erikoiskoejärjestäjien kanssa. Heillä voi olla esimerkiksi omia parkkialueita, jotka he sitten hoitavat itse. Työ on alkanut syyskuussa. Tiehoitokuntiin olin ensimmäistä kertaa yhteydessä marraskuussa. Kävimme esimerkiksi vanhoja sopimuksia läpi. Kun lumet lähtevät, käymme vielä katsastamassa muun muassa katselu-ja parkkialueet.
Neuvonen tekee osa-aikaista alueratamestarin työtä oman päivätyönsä ohella.
-En osaa vielä arvioida, kuinka paljon aikaa tulee tähän menemään. Vielä ei ole montaa työpäivää mennyt, kun olen kerran käynyt Päijälässä ja Västilässä. Huhtikuussa työmäärä lisääntyy ja hektisintä aikaa ovat kaksi kisaa edeltävää viikkoa. SEO:n kahvilan aamuvuorojen jälkeen ehtii vielä päivällä hyvin ja kesälomat olen ajoittanut MM-rallin mukaan.
Yhteistyö erikoiskoejärjestäjien kanssa on tiivistä.
-Heidän kanssaan sovitaan työnjaosta. Tällainen asia on esimerkiksi merkkien laittaminen reitille nuotitusta varten. Sen voi tehdä erikoiskokeen järjestäjä tai sitten minä käyn ne laittamassa. Toukokuussa on koulutusviikonloppu erikoiskoejärjestäjille, missä olen mukana.
Kisan aikana Neuvosen paikka on safety-autossa.
-Kierrämme kaikki reitit kisan aikana etuautoina ja tarkistamme tilanteet. Tarvittaessa siirrämme ihmisiä turvallisemmille katselupaikoille. Kansainväliseltä autoliitolta, FIA:lta on tullut entistä tiukemmat ohjeet siitä, että katselijoiden pitäisi olla katselualueilla tai siimojen takana. Minulla on viime vuodelta tehtyjä havaintoja punaisessa vihkossa eli esimerkiksi mihin siimaa pitää vetää ja missä sitä ei välttämättä tarvita.
Toissa vuonna Lankamaan kakkospätkä peruttiin yleisön käytöksen takia.
-Se oli yleisölle hyvä muistutus, mitä voi käydä myös Suomessa.
Paljon on vettä virrannut Päijänteessä niistä päivistä, kun Neuvonen osallistui ensimmäistä kertaa rallitalkoisiin. Hän ei osaa sanoa varsinaista syytä, miten talkoohommiin tuli lähdettyä.
-Kaveripiirissä oli paljon kylän poikia, jotka ajoivat rallia. Ehkä sen myötä ja kun pyydettiin. Ja olihan se ihan kivaa hommaa.
Nopeasti Neuvonen eteni talkoohommissa ajanottoon.
-Sitä tuli tehtyä aika monta vuotta. Kun vuonna 2019 vietettiin MM-rallin karonkkaa Tupasvillassa, Perälän Jussi Jyväskylän Urheiluautoilijoita tuli sanomaan, että kun ollaan pieniä seuroja, voisimme tehdä yhteistyötä. Näin päätimme tehdä yhdessä niin sanotun kolmostason rallin, jonka AKK oli lanseerannut. Järjestimme Talvirallin 2020, jonka jälkeen olemme järjestäneet useita ralleja. Suurin voimainponnistus oli SM-osakilpailun järjestäminen.

Neuvonen sanoo, että rallien järjestämisen myötä tuli enemmän intoa tekemiseen.
– Kun vuosikausia on ollut jo yhteydessä MM-rallin tekijöihin, kuten kilpailunjohtajiin ja kilpailusihteereihin, yhteistyö sujui järjestäjän roolissa helposti. Muutama vuosi sitten olin hätäapuna toimistolla, kun työvoimassa oli vajausta. Tein muutaman viikon toimihenkilöiden luvituksia ja talkoolaisten listoja. Viime vuonna kutsuttiin alueratamestarin töihin tutustumaan. Viime vuonna tein vielä Harjun erikoiskoetta torstain ja perjantain. Jäi yöunet vähän vähiin. Tänä vuonna en enää siellä ole hommissa, kun tämä on nyt kuitenkin ihan työ. Jos vähän enemmän saisi nukkua.
Neuvonen on myös kouluttautunut rallin järjestäjänä käymällä toimitsijakoulutuksia.
-Nykyisin pystyn toimimaan omissa ralleissa kilpailunjohtajasta lähtien kaikissa tehtävissä. Koulutuksista saa paljon ideoita ja vinkkejä, jotka auttavat käytännön työssä. Samanhenkisestä porukasta olen saanut myös paljon uusia ystäviä.
Viime vuonna Neuvonen oli mukana noin kymmenessä eri rallitapahtumassa.
Neuvonen sanoo, että alueratamestarin työ on yksi haaveiden täyttymys rallihommissa.
-Kisajärjestäjänä haluaisin keskittyä ehkä enemmän viestintään ja töihin, joissa saa olla ihmisten kanssa tekemisissä.

Maarit Nurminen