Korpilahdelta kotoisin olevan Tapio Nirkkosen puhelin on alkanut soida lomakauden jälkeen ja usein asiana on sähköautojen latausasemat.
Nirkkosen yrityksen Propa Oy:n toinen tuote, ilmalämpöpumput korostuivat hellekesänä, mutta syksyn tullen erityisesti taloyhtiöt ovat heränneet latausasemien tarpeellisuuteen.
Nirkkonen on viime vuosina etsinyt tietoa ja opiskellut latausteknologiaa sekä laitteiden asennusta yhteistyössä maahantuojan kanssa. Sähkötöiden ammattilainen päätti tutustua aiheeseen, kun hän huomasi, miten vähän tietoa oli saatavilla ja alan osaamiselle oli selkeä tarve.
Autoalan tiedotuskeskus kertoo, että noin 28 prosenttia elokuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli ladattavia; ladattavien hybridien osuus oli 18 prosenttia ja täyssähköautojen 10 prosenttia. Osuudet ovat lähes samat kuin heinäkuussa. Ladattavien autojen osuus on tänä vuonna kasvamassa noin 30 prosenttiin rekisteröinneistä, kun viime vuonna osuus oli noin 18 prosenttia. Autokannassa oli heinäkuun lopussa noin 81 100 ladattavaa henkilöautoa, joista noin 15 700 on täyssähköautoja ja 65 400 ladattavia hybridejä.
Useimmiten
ladataan kotona
Nirkkonen sanoo, että sähköauton tai ladattavan hybridin ostajan on ensimmäisenä mietittävä, missä aikoo kulkupeliään ladata. Tällä hetkellä monet kauppaliikkeet tarjoavat ilmaisia latauspisteitä, mutta Nirkkonen arvelee niidenkin muuttuvan jossain vaiheessa maksullisiksi, eivätkä ne pelkästään riitä sähköauton omistajalle. Latauspisteet työpaikkojen parkkipaikoilla yleistyvät. Sähköautoja hankitaan työsuhdeautoiksi valtion tarjoaman veroedun vuoksi.
Useimmiten sähköauton tai ladattavan hybridin ensisijainen latauspaikka on kotona.
-Tähän on olemassa muutamia vaihtoehtoja. Puhutaan niin sanotusta hitaasta latauksesta, jossa sähkö otetaan sukopistokkeesta. Suomen sähköturvallisuusmääräysten mukaan sukopistorasiaa saa pitkäaikaisessa käytössä kuormittaa vain 8 ampeerilla, joka antaa vain 1,8 kilowatin tehon. Sähköauton lataaminen on aina pitkäaikaista käyttöä. Otetaanpa esimerkiksi vaikka lataushybridi, jonka akun koko on 18 kilowattituntia. Hidaslatauksessa tämän auton lataaminen kestää siis 10 tuntia. Trendi on lisäksi se, että lataushybridienkin akkujen koot nousevat, joissakin uusissa jo 23 kWh -akkuja. Täyssähköautojen akkujen koot ovat 40-90 kilowattituntia eli hitaalla latauksella lataukseen kuluisi aikaa yli 40 tuntia. Täyssähköautolla ei siis käytännössä ole mahdollista ajaa ilman rakennettua latausasemaa.
Nirkkonen sanoo, että sukopistorasioihin liittyy usein myös se ongelma, ettei sähkökaapelien kunto ole tarkkaan tiedossa. Tämä saattaa ajan mittaan rasittaa rakennuksen sähköinfraa.
-Hitaan latauksen ja sukopistokkeiden käyttö ei ole siis pitkällä aikavälillä suositeltavaa.
Toinen vaihtoehto on niin sanottu täysteholataus, jossa käytettävä virta 3×16 ampeeria ja joka tuottaa 11 kilowatin tehon.
-Auton laturi määrittelee lataustehon, auto antaa määritykset lataukselle. Käytännössä suosittelen aina latauksen turvallisuuden ja helppouden vuoksi latausaseman käyttöä.
Ladattavien hybridien ja täyssähköautojen lataaminen rasittaa aina kiinteistön sulakkeita.
-Omakoti- ja rivitaloissa on tyypillisesti 3×25 ampeerin pääsulake. Pääsulakkeen suurentaminen on useimmiten hankalaa ilman suuria muutoksia sähkökeskukseen. Auton ollessa latauksessa, sähkösaunan, tai uunin käyttö yhtä aikaa ei oikein onnistu. Saati, jos talossa on sähkölämmitys. On myös muistettava, että esimerkiksi maalämpö on sähkölämmitys. Tästä syystä suosittelen latausasemaan asennettavaa kuormituksen hallintaa, joka seuraa kiinteistön sähkönkulutusta ja säätelee latausta sen mukaan.
Nirkkonen varoittaa useimmiten nettikauppojen tarjoamista sähköautojen lataamiseen liittyvistä tuotteista.
-Jotkut pistorasiavalmistajat mainostavat niin sanottuja supersukopistokkeita, jotka kestävät myyjän mukaan 16 ampeerin jatkuvaa käyttöä. Sellaisia pistorasioita ei ole sähköturvallisuusmääräysten mukaan olemassakaan. On tärkeää käyttää aina auton mukana tullutta latauskaapelia tai vastaavaa merkkituotetta. Epämääräisistä nettikaupoista ei kannata tilata mitään sähköautojen lataukseen liittyvää tavaraa. Akusto ja latauslaitteisto ovat kalleimpia komponentteja ladattavissa ja täyssähköautoissa. Niistä kannattaa pitää huolta.
Autokanta
sähköistyy
Autokannan sähköistyminen on viime vuosina lähtenyt ripeään kasvuun koko Euroopassa. Tammi-kesäkuussa EU:ssa rekisteröidyistä henkilöautoista 6,7 prosenttia oli täyssähköautoja ja 8,3 prosenttia ladattavia hybridejä. Bensiiniautojen osuus uusien autojen rekisteröinneistä on ollut EU:ssa alkuvuonna 42 prosenttia, dieselautojen 22 prosenttia ja ei-ladattavien hybridien 19 prosenttia.
Erot eri maiden välillä sähköistymisessä ovat suuria. Norjassa ladattavien autojen osuus ylittää jo 80 prosenttia ensirekisteröinneistä. Islannissa ja Ruotsissa ladattavien autojen osuus on jo noin 40 prosenttia.
-Sähköistyminen etenee Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa erityisesti ladattavien hybridien rekisteröinteinä. Täyssähköautojen ensirekisteröintiosuudessa Suomi on hieman Länsi-Euroopan keskikastin alapuolella, ladattavissa hybrideissä sen sijaan Suomi on EU-maista heti toisena Ruotsin jälkeen, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.
Sähköllä ilmastonmuutoksen vuoksi
Tikkalassa asuva Paul Abbey perheineen hankki sähköauton noin vuosi sitten.
-Syynä oli ilmastonmuutos. Mietin, mitä pitää tehdä ja mitä minä voin itse tehdä asian eteen, Abbey kertoo.
Perheen sähköautoa ladataan pääsääntöisesti kotona.
-Sen olemme huomanneet, että autolla ajamisen kulut ovat pienentyneet. Auto on turvallinen, kun siinä on kameroita joka puolella.
Abbey sanoo, että ainoa muutos sähköautoilijana pidempien reissujen reitit on suunniteltava tarkemmin.
-Latauspaikat täytyy selvittää etukäteen. Reissut ovat sujuneet ongelmitta.
Maarit Nurminen
