– Ilmaisutaito on minulle tosi tärkeä harrastus. Tai oikeastaan tuntuu, että se on enemmän kuin harrastus, siellä ovat kaikki ystäväni, nelisen vuotta Korpilahden ilmaisutaidon ryhmässä mukana ollut Emilia Virtanen sanoo.
Ilmaisutaito on kuulunut korpilahtelaisnuorten harrastusvalikoimaan 30 vuotta. Arja Antikainen aloitti ilmaisutaidon ryhmän opetuksen ensin lukion kerhona, oppilaiden pyynnöstä. Sitten 1990-luvun alun lama leikkasi koulujen kerhotunnit ja ilmaisutaidon ryhmä siirtyi Pohjois-Päijänteen kansalaisopiston suojiin. Kuntaliitoksen jälkeen ilmaisutaitoa on opetettu Jyväskylän kansalaisopiston alaisuudessa.
– Ajatuksena oli, että kaikki halukkaat pääsevät mukaan ja alusta asti tarkoituksena oli saada toiminnalle jatkuvuuttakin. Aluksi meillä oli vain yläasteikäisille ja sitä vanhemmille tarkoitettu ryhmä, mutta aika nopeasti saimme myös ala-asteikäisille tarkoitetun ryhmän, Antikainen kertoo.
Keväinen näytelmä on kuulunut isompien ryhmän ohjelmaan lähes joka vuosi. Näyttämölle on tuotu hyvin erilaisia tekstejä William Shakespearen ”Kesäyön unesta” Astrid Lindgrenin ”Ronja Ryövärintyttäreen”, joinakin vuosina näytelmä on kirjoitettu itse. Näytöksiä on ollut yleensä 12 – 14.
– Ilmaisutaidon ryhmässä käydään läpi perusasioita ja ryhmäydytään, näytelmän tekeminen ei ole pääasia. Mutta on hienoa nähdä, kuinka nuoret sitoutuvat näytelmän tekemiseen, kaikki ovat sataprosenttisesti mukana, eikä tunteja lasketa. Keväisin me yleensä melkein asumme teatterilla, nuoret tulevat sinne suoraan koulusta, syövät eväitä ja tekevät läksyt ennen harjoituksia, Antikainen kertoo.
Tänä keväänä näyttämölle piti tuoda Aapelin ”Koko kaupungin Vinski”.
– Olimme päässeet jo hyvään vauhtiin, kun koronavirusepidemia katkaisi harjoitukset. Nyt nuoret ovat tehneet etätehtäviä. Tarkoitus olisi, että pääsisimme esittämään näytelmän syksyllä, ja samalla juhlimaan ilmaisutaidon ryhmän 30 vuotta, Antikainen sanoo.
Ilmaisutaidon ryhmissä vanhemmat nuoret ovat aina ohjanneet pienempiä ja ryhmien kesken on tehty yhteistyötä esimerkiksi syysloman teatteripäivän aikana. Viime vuosina Antikainen on saanut vanhemmista nuorista myös ohjaajakavereita kevään näytelmään. Yksi ohjauksesta vastuuta ottanut on nyt neljättätoista vuottaan ilmaisutaidon ryhmässä mukana oleva Lotta Hakanen.
– Aloitin, kun olin ensimmäisellä luokalla koulussa. Siskoni olivat ilmaisutaidon ryhmässä ja he pyysivät minua mukaan, Lotta Hakanen kertoo.
– Ilmaisutaito on ollut minulle aina ehdottomasti ykkösharrastus ja se on avannut älyttömästi ovia. Se on rohkaissut paljon kouluun liittyvissä asioissa ja monessa muussakin jutussa, ja etenkin nuorempana se nosti valtavasti itseluottamusta. Tällä hetkellä opiskelen puhevammaisten tulkiksi, viittomakielen opinnoissa ilmaisutaidosta on ollut valtavasti hyötyä.
Arja Antikaista Lotta Hakanen haluaa kehua etenkin hyvän porukkahengen luomisesta.
– Vaikka ihmiset ovat vaihtuneet, Arja on aina saanut porukasta toimivan. Toki siinä tarvitaan kaikkia, mutta Arja on aloittanut luottamuksen rakentamisen. Minulla on aina ollut ilmaisutaidon ryhmässä hyvä, turvallinen olo. Juuri porukan yhteisöllisyys on isoin juttu, joka on saanut minutkin pysymään mukana. Olen saanut parhaimmat ystäväni ilmaisutaidon ryhmästä. Ilmaisutaito on ollut minulle hyvin rakas juttu koko ajan ja se on nostanut minun elämän laatuani, Lotta Hakanen sanoo.
Katja Oksanen oli mukana aivan ensimmäisessä Arja Antikaisen ilmaisutaidonryhmässä.
– Olin kahdeksannella luokalla, kun aloitimme vuonna 1990. Kokoonnuimme Vanhassa pappilassa, meitä oli viitisentoista aktiivia ja mukana oli jopa yksi poika, Oksanen muistelee.
– Itse olin saanut kipinän esiintymiseen ja näyttelemiseen jo Hurttian ala-asteella. Olin eppuluokalta asti mukana tekemässä joulu- ja kevätjuhlanäytelmiä sekä musiikkiesityksiä.
Ilmaisutaidon ryhmässä Oksanen jatkoi myös lukiossa ollessaan. Sellaisina vuosina, kun ei ollut itse näyttämöllä, hän hoiti tekniikkaa, äänien ja valojen ajamista.
– Ilmaisutaidon ryhmä antoi minulle ihan älyttömän paljon. Olimme tosi hyviä ystäviä ja meillä oli äärettömän vahva yhteisöllisyys. Teini-ikäiselle se oli hyvin tärkeää, että tiesi, mihin kuului, Katja Oksanen sanoo.
– Arja opetti meille myös kurinalaisuutta ja vastuun kantoa. Pidimme hauskaa, mutta harjoitukset teimme kyllä sataprosenttisesti. Arja antoi meidän ottaa paljon vastuuta harjoittelusta ja myös tarpeiston ja pukujen haalimisesta. Ilmaisutaidon ryhmä antoi myös hyvät eväät tehdä töitä ammattiohjaajien kanssa ja ilmaisutaidon ryhmässä oppi asioita, joista on hyötyä aivan jokapäiväisessäkin elämässä. Esimerkiksi työhaastatteluissa tai asiakaspalvelussa on hyötyä selkeästä ulosannista sekä siitä, että pystyy kommunikoimaan erilaisten ihmisten kanssa.
Katja Oksasen elämään teatteri ja näytteleminen jäivät ilmaisutaidon ryhmän jälkeenkin. Korpilahden Teatterin lavalla hän on ollut useana vuonna niin 1990-luvun loppupuolella kuin 2000-luvullakin.
– 1995 – 96, kun asuin Tampereella, opiskelin Tampereen Komediateatterin iltakoulussa. Ja sitä kautta pääsin mukaan yhteen jaksoon Metsoloitakin; avustajaksi haluttiin sellaista henkilöä, joka on ollut tekemisissä hevosten kanssa. Oli mielenkiintoista päästä näkemään televisiosarjan tekemistä.
– Teatteri kuuluu minun elämääni edelleen. Olen ollut Kanavateatterilla parina keväänä ja viime talven olin Huoneteatterilla. Teatteri on minulle henkireikä, jonka avulla voi hetkeksi paeta arkea ja unohtaa niin surut kuin työstressinkin, Katja Oksanen sanoo.
– Teatteri on rakkautta, rehellisyyttä ja liikuntaa, Arja Antikainen toteaa.
– Näyttämö on turvallinen ympäristö tehdä ja kokeilla. Ilmaisutaidon ryhmässä nuoret oppivat myös kunnioittamaan toisten työtä; siellä ei ole tähtiä vaan kaikki tekevät kaikkea. Tekemisen ilo ja riemu ryhmässä, ja välillä epäonnistumisetkin, kasvattavat, Antikainen toteaa.
Muutaman kerran ilmaisutaidon ryhmä on osallistunut Nuorison Taidetapahtumaan, ”Kullervo” -näytelmä vietiin jopa Viroon asti. Tapahtumista on tullut myös tunnustusta.
– Ne ovat olleet mukavia tapahtumia ja nuoret ovat tykänneet siitä, että on lähdetty muualle esiintymään. Mikään itseisarvo Taidetapahtumiin osallistuminen ei ole, mutta missään ei ole kyllä hävettänyt olla esiintymässä taitavan ryhmän kanssa, Arja Antikainen toteaa.
– Nuorten sitoutumisesta yhteiseen tekemiseen olisi monella aikuisellakin opittavaa.
Vuodesta 1998 lähtien ilmaisutaidon ryhmän näytelmät on nähty Korpilahden Teatterin näyttämöllä.
– Hyvä ja tiivis yhteistyö Teatterin kanssa on luksusta, Antikainen toteaa.
– Yhteistyötä olemme tehneet myös koulun kanssa eli alakoululaiset ovat päässeet keväisin koulupäivän aikana katsomaan meidän näytelmämme; se on hienoa taidekasvatusta. Kevään näytelmät toteutetaan Jyväskylän nuorisopalvelujen, Jyväskylän kansalaisopiston ja Korpilahden teatterin yhteistyönä.
Tiina Lamminaho
