Jari Jermalainen lenkkeilee paljon frenchiestaffi Hallan kanssa. – Nykyään Halla taitaisi jäädä jo useammin sohvalle. Lenkit ovat pidentyneet aika lailla, Jermalainen kertoo.
Jari Jermalainen sanoo laihtumisen olevan matematiikkaa.
Paino putosi ilman ihmekonsteja. Jari Jermalainen laihtui 71 kiloa syömällä vähemmän ja liikkumalla enemmän.
– Laihtuminen on periaatteessa matematiikkaa, eli pitää kuluttaa enemmän kuin syö, Jari Jermalainen toteaa. Hän on itse kokeillut kaavan toimivuutta käytännössä; puolentoista vuoden aikana paino putosi 71 kiloa.
– En ollut aikoihin punninnut itseäni ja sitten yhtenä lauantaina maaliskuussa 2017 astuin vaa’alle ulkovaatteet päällä. Vaaka näytti 149,9 kiloa. Lukemaa katsellessani joku vain naksahti päässä ja päätin, että maanantaina aloitan painonpudotuksen, Jermalainen kertoo.
Maanantai oli 13. maaliskuuta 2017 ja vaaka näytti Jermalaiselle lukemia 145,2 kiloa.
– Ensimmäiseen kahteen viikkoon ei tapahtunut mitään, mutta sitten paino alkoi tippua kilon verran viikossa. Loppuajasta, kun pudotettavaa ei ollut enää niin paljoa, tahti alkoi hiipua. Punnituspäiviä pidin kaksi viikossa, Jermalainen kertoo.
– Aluksi asetin tavoitteeksi, että saan painon kaksinumeroiseksi. Kun paino tippui alle sadan ja laihtuminen sujui, ajattelin, että jos saisin kerran elämässäni painoindeksin vihreälle; olen ollut ylipainoinen koko ikäni.
Alimmillaan, syksyllä 2018, Jermalainen painoi 74 kiloa. 71 kiloa lähti pois 78 viikossa.
– Nyt painoa on noin 78 kiloa. Tavoitteeksi olen asettanut, että paino pysyy 75 ja 80 kilon välillä. Nykyään käyn vaa’alla joka päivä. Silloin on helppo huomata, jos paino alkaa nousta ja yhden tai kahden kilon laihdutus takaisin on helpompaa kuin kymmenen kilon, Jermalainen sanoo.
– Painonpudotus oli ehkä helpoin vaihe, uuden painon ylläpitäminen on hankalampaa. Se jatkuu loputtomiin, eikä siinä ole varsinaista tavoitetta, mihin tähdätä.
Painonpudotukseensa Jermalainen ei käyttänyt mitään ihmedieettejä.
– Kaikkien herkkujen tai esimerkiksi hiilihydraattien karsiminen ruokavaliosta ei sopisi minulle. Ja eihän kukaan jaksa pitää kovin kauaa yllä jotain hyvin tarkkaa ruokavaliota, kieltämisen kautta ei nosteta positiivista mielialaa. Muutamalla pullalla tai kakkupalalla silloin tällöin ei ole väliä, kun muistaa palata rytmiin. Painonpudotusta pitää ajatella enemmänkin maratonina kuin pikajuoksuna, Jermalainen sanoo.
– Minä kiinnitin huomiota ruokamääriin eli pienensin annoskokoja, mutta en varsinaisesti jättänyt mitään pois. Jos syön jotain epäterveellistä, liikun sitten enemmän. Kännykkään saa nykyään hyviä sovelluksia, joilla voi seurata syömänsä ruoan kalorimääriä ja myös kulutettuja kaloreita. Eivät ne varmaan ihan täysin tarkkoja ole, mutta antavat suuntaa ja toimivat. Aluksi punnitsin kaiken, mitä söin, mutta kyllä sitä sitten oppi katsomaan, mikä on oikea annoskoko.
Annoskokojen pienentämisen lisäksi Jermalainen lisäsi kulutusta eli liikuntaa.
– Alusta asti tein vähintään kaksi kävelylenkkiä päivässä. Aluksi kunto ei ollut kovin hyvä, vaikka olin aiemminkin käynyt päivittäin ulkoiluttamassa koiraani. Alkuaikojen lenkit olivat kilometrin, puolentoista mittaisia, nyt menee jo parikymmentä kilometriä, Jermalainen sanoo ja kertoo mitanneensa liikkumistaan urheilukellolla.
– Tavoitteena oli alusta asti 10 000 askelta päivässä, mutta aluksi se ei tuntunut tulevan täyteen millään. Nyt päivittäinen askelmäärä on lähellä 20 000:ta ja kuukaudessa tulee otettua 450 000 – 500 000 askelta.
Lähinnä Jermalainen kävelee.
– Aikoinaan kolarissa mennyt polvi ei oikein kestä juoksemista. Polkujuoksua olen vähän kokeillut, pehmeämpi alusta on parempi. Viime talvena hankin lumikengät ja totesin, että se on hyvä liikuntamuoto. Salilla kävin, mutta sain hankittua itselleni tenniskyynärpään, joten olen nyt pitänyt salitreenissä taukoa, Jermalainen kertoo.
– Kesällä olemme olleet kavereiden kanssa vaeltamassa. Viime kesänä kiersimme Salamajärven kansallispuistossa noin 60 kilometrin pituisen Hirvaan kierroksen kolmessa päivässä rinkkojen kanssa, siihen olisi kyllä voinut ottaa yhden päivän lisää aikaa.
– Kunto on noussut reippaasti ja muutenkin on paljon virkeämpi olo. Ei väsytä niin paljoa, kuorsaaminen on kuulemma loppunut, samoin närästykset. Ja jaksaa tehdä paljon enemmän kaikkea, Jari Jermalainen iloitsee.
Tiina Lamminaho
