Kansalaisopiston syksyn toisessa Korpilahden historiaa käsittelevässä luentoillassa kotiseutuneuvos Markku Lahden aiheena oli terveydenhoito ja ihmisten hyvinvointi. Lahti aloitti luentonsa näyttämällä Museoviraston kuva-arkistosta löytyvää Lauri Kuusanmäen ottamaa valokuvaa kuppauksesta.
– Kuppaus eli suoneniskentä on vanhimpia hoitokeinoja, sen käytöstä on varmoja lähteitä jo 1500-luvulta, Lahti kertoi.
– Pieniä sarvia, joita kuppauksessa käytettiin, on monissa museoissa, ja löytyy niitä vanhoista taloistakin.
Lahden mukaan entisaikaankaan ei ollut tarpeeksi lääkäreitä, sairashuoneiden perustaminen oli hankalaa, eivätkä lääkärit viihtyneet virassaan kovin pitkää aikaa.
Lääkäreiden lisäksi, tai lääkäreiden sijaan, ihmisiä hoitivat kansanparantajat. Yksi kuuluisimpia korpilahtelaisia kansanparantajia oli vuonna 1854 syntynyt ja vuonna 1898 Korpilahdelle Karisjärven torpan emännäksi muuttanut Karisjärven Miina eli Miina Järvinen.
– Karisjärven Miinan arvellaan perineen parantajantaitonsa äidiltään Esteriltä, joka oli kotoisin Uuraisilta. Lääkkeiden tekoon Miina tutustui työskennellessään Jyväskylässä apteekkarin kotiapulaisena. Lisäksi Miina oli unennäkijä, hänellä oli taito löytää kadonneita ihmisiä, Lahti kertoi.
– Karisjärven Miina tunnettiin ympäri pitäjää ja kauempanakin, hänelle saapui asiakkaita jopa Helsingistä ja Viipurista asti. Naapurin isäntä hermostui tien kyselijöihin ja kehotti Miinaa ja Fransia laittamaan tienviitan talolleen.

1800-luvulla, ennen rokotusten ja lääkkeiden yleistymistä, sairaudet veivät usein hautaan.
– Piirilääkäreiden kertomuksissa sairauksista mainitaan muun muassa hinkuyskä, keuhkokatarri ja reumatismi. Hoidot, joita oli tarjolla, olivat paloviina, sauna, suoneniskentä ja hieronta, Lahti kertoi.
– Kun asuttiin savupirteissä, olivat silmäsairaudet yleisiä. Lähes kaikki savupirtissä asuvat sairastuivat trakoomaan, joka johti sokeuteen ennemmin tai myöhemmin. Monet sokeutuivat jo 40 – 50 -vuotiaana. Kulkutaudit kuten punatauti, tulirokko ja lavantauti, veivät ihmisiä, etenkin 1860-luvun nälkävuosina. Myös lapsikuolleisuus oli suuri.
Yleinen sairaala perustettiin Jyväskylään vuonna 1850.
– Hoito siellä ei ollut nykytasoa. Sanottiin, että jos sinne joutuu, se on varma lähtö, Lahti totesi.
– Korpilahdella ei omaa rakennusta sairaalalle saatu. Kulkutautisairaala toimi täällä monissa vuokratiloissa.
Kunnalliskoti, tai vaivaistalo, kuten siihen aikaan sanottiin, perustettiin Korpilahdelle 1892 kunnan ostamaan Tikkasen taloon. Ensimmäiseksi johtajaksi palkattiin nainen, Hanna Tamminen.
– Vaivaistalon johtajanvirassa vaihtuvuus oli suuri; palkka oli huono ja työtä paljon. Kun hoidettavat lisääntyivät, otettiin myös lisää henkilökuntaa. Vaivaistalolla oli peltoa ja eläimiä, vuonna 1900 lehmiä oli kahdeksan, hevosia kolme, sikoja seitsemän, kanoja kolme ja nuorta karjaa kaksi. Talon hoidokit osallistuivat työhön kykyjensä ja voimiensa mukaan, Lahti kertoi.
Apteekki Korpilahdelle saatiin vuonna 1893. Ensimmäinen apteekkari oli Karl Backman. Apteekki avattiin Wäinölään, entiseen kanttorilaan, johon rakennettiin uusi apteekkitila. Samassa talossa apteekki toimi vuoteen 1960 asti.
Kätilönä Korpilahdella on toiminut muun muassa Martti Korpilahden äiti, Edla Forsgrén.
– Hän ei ollut koulutettu kätilö, mutta toimi lapsenpäästäjänä ja auttoi maailmaan yli 600 lasta. Hän oli muutenkin toimelias nainen, hän toimi muun muassa puhemiehenä ja järjesteli avioliittoja, jos talojen pojat tai renkipojat eivät saaneet itse asiaansa toimitettua, Lahti kertoi.

1900-luvun terveydenhoidon ammattilaisista Lahti nosti esille muun muassa kunnanlääkärit Edit Veijon ja Hellin Torkin. Edit Veijo (omaa sukua Hakala) oli kunnanlääkärinä vuodesta 1929 vuoteen 1965 ja häntä kunnioitettiin Korpilahdella suuresti. Kunnanlääkäri hoiti myös koululääkärin tehtäviä ja kävi kouluilla tekemässä lääkärintarkastuksia koululaisille. Kotikäynneille hän tuli aina tarvittaessa, yölläkin.
– Edit Veijohan oli myös ison talon emäntä ja osallistui monenlaiseen järjestötyöhön. Hän oli muun muassa Korpilahden Lotta Svärd -osaton johtaja, Lahti kertoi.
Edit Veijon jälkeen kunnanlääkäriksi tuli Hellin Torkki, joka toimi kunnanlääkärin virassa vuoteen 1972 ja sen jälkeen vielä terveyskeskuslääkärinä vuoteen 1975 asti.
Yksi merkittävä terveydenhuollon ammattilainen Korpilahdella oli Josefiina eli Fiina Korte, joka toimi kätilö-rokottajana vuodesta 1915 vuoteen 1950. 1950-luvulta alkaen Korpilahdella vaikuttivat myös terveyssisaret Sylvi Tikkala ja Inkeri Kaikkonen, Sylvi Tikkala Tikkalassa ja Inkeri Kaikkonen ensin Putkilahdessa ja myöhemmin kirkonkylässä. Tikkalaan ja Putkilahteen rakennettiin myös omat terveystalot.
– Kouluterveydenhuollon parantamista, muun muassa kouluterveydenhoitajien ja kouluhammaslääkärien palkkaamista, ajoi voimakkaasti opettajien ammattiyhdistys, Lahti kertoi.
Markku Lahden historialuennot jatkuvat 17. marraskuuta. Silloin aiheena on taiteilijoiden Korpilahti.

Tiina Lamminaho