Alkuperäisten kasvien ohella kärsivät myös hyönteiset ja linnut.
Vieraslajilakiin perustuva vieraslajiasetus muuttuu vuoden 2018 aikana hieman entistä tiukemmiksi, kun haitallisten vieraslajien listaan lisätään neljä uutta lajia. Lisättävät lajit ovat kurtturuusu, komealupiini, japanintatar ja jättitatar. Jättipalsami ja jättiputket on jo aiemmin säädetty EU:ssa haitallisiksi vieraskasvilajeiksi. Vieraslajien haitallisuuden johdosta kaikkien yllä mainittujen kasvien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on vieraslajilain nojalla kohta kielletty.
– Vieraslajit ovat kasvava ympäristöongelma, joten niiden torjumiseen ja leviämisen ehkäisyyn pitää tarttua nyt, WWF:n suojeluasiantuntija Panu Kunttu sanoo.
Nopeasti leviävät vieraslajit voivat tukahduttaa tieltään miltei kaiken muun kasvillisuuden. Seuraukset saattavat näkyä koko ekosysteemissä. Kun luontainen kasvilajisto taantuu tai häviää, katoavat myös niistä riippuvaiset hyönteiset, kuten perhoset ja kovakuoriaiset. Hyönteisten häviämisellä on puolestaan haitallisia seurauksia esimerkiksi linnuille.
Näitä haittavaikutuksia torjutaan vieraslajilain perusteella. Laki antaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille vallan valvoa vieraslajiasetuksen ja -lain noudattamista sekä päättää nopeiden hävittämistoimenpiteiden toteuttamisesta vieraslajiasetuksen 17 ja 18 pykälän mukaisesti eli käytännössä velvoittaa kiinteistön omistajan hävittämään kiinteistöllä kasvavat, luonnon monimuotoisuutta tai ihmisen terveyttä uhkaavat esiintymät.
Allergia-, iho- ja astmaliitto ja WWF ovat haastaneet kaikki Suomen kunnat mukaan vieraslajien torjuntatalkoisiin. Kuntien toivotaan kartoittavan haitallisten vieraskasvilajien esiintymiä ja laativan suunnitelmat niiden hävittämiseksi, tiedottamaan vieraslajien haitoista sekä tukemaan asukkaita vieraslajien torjumisessa. Kuntien olisi myös tärkeää huomioida vieraslajien torjumisen edellyttämä resurssi vuosittaisissa työajoissa ja kustannuksissa.
– Kunnat ovat avainasemassa monien haitallisten vieraslajiesiintymien hävittämisessä, sillä vain koordinoidulla ja pitkäjänteisellä torjuntatyöllä on pysyviä vaikutuksia. Monessa kunnassa asia onkin otettu osaksi normaalia kunnan ympäristönsuojelutyötä, mutta lisää kattavuutta ja resursseja tarvitaan, jotta leviäminen voidaan pysäyttää ja kasvit poistaa kokonaan, sanoo Terve askel luontoon -hankkeen hanketyöntekijä Tiina Parkkima Allergia-, iho- ja astmaliitosta.

Kainalo-otsikko: Hävitä edes nämä
* Jättipalsami kasvaa 1,5 metriä korkeaksi ja yksi kasvi voi tuottaa jopa 4000 siementä.
* Japanintattaren varsi on punertava ja lehti herttamainen.
* Jättitattaren varsi on vihreä ja lehdet leveänpuikeita.
* Jätti- ja japanintattaren paksut maavarret voivat kasvaa metrin vuodessa ja yltää 20 metrin mittaisiksi.
* Komealupiinilla on violetti, punainen tai valkoinen terttumainen kukinto.
* Kurtturuusun kukka on punainen tai valkoinen. Varsi on tiheästi suorapiikkinen.
Lähteet: Allergia-, iho- ja astmaliitto, WWF
Teksti: Teematuotanto, Jarno Keskinen