Kotiseudun maisema ja rauha ovat Katri Ruthin elämässä mukana, vaikka työelämä on vienytkin Kuopioon asumaan. Itä-Suomen yliopiston opintopsykologi tietää ammattinsa puolesta, kuinka merkittävä luonto nykyihmisellekin on.
-Luonnon terveysvaikutuksista on olemassa tieteellistä ja tutkittua tietoa. Se ei ole mitään huuhaata. Luonnon virkistävä ja stressiä poistava vaikutus on selvä. Luonnon hiljaisuus ja kauneus tarjoavat vastapainoa kiireiselle elämäntavalle ja rakennetun ympäristön äänille, Katri sanoo.
Hänen mukaansa Suomessa ei ole osattu taloudellisesti hyödyntää puhtaan ja hiljaisen luonnon tuomia mahdollisuuksia. Putkilahti kuuluu maakunnan niin sanottuihin hiljaisiin alueisiin.
-Siitä olen varma, että luontoterveysbisnes on tulevaisuutta. Suomessa sitä ei osata vielä vain myydä.
Putkilahdessa syntynyt ja kasvanut Katri viettää paljon vapaa-aikaansa kotipaikan tuntumassa Ylisjärven rannalla, jonka maisemiin ollaan suunnittelemassa kymmenen tuulivoimalan puistoa.
-Voimalat olisivat kooltaan sellaisia, että ne ulottuisivat yli koko Putkilahden kulttuurimaiseman.
Putkilahti on yksi Suomen 156:sta valtakunnallisesti arvokkaasta kulttuurimaisemasta. Keski-Suomessa näitä maisema-alueita on reilu kymmenen kohdetta. Ympäristöhallinnon sivuilla todetaan, että nimetyt maisema-alueet ovat arvokkaimpia maaseutumaisemia Suomessa. Kulttuurimaisema tulisi ottaa huomioon maankäytössä, kulttuurimaisemia esittelevällä sivustolla todetaan. Muun muassa tästä syystä Katri Ruth on tyrmistynyt tuulivoimapuiston suunnitelmista.
-Mielestäni jokaisen sukupolven tehtävä on siirtää tätä perintöä seuraaville sukupolville. Tuulivoimalat pilaisivat kulttuurimaiseman ja rikkoisivat luonnon rauhaa useiden kymmenien vuosien ajan. Myös Oravivuori kuuluu näihin alueisiin ja koko maailman mittakaavassa suuret tuulivoimalat näkyisivät myös Oravivuoren Struven ketjun kolmiomittauspisteeltä.
Katria askarruttaa tuulivoimaloiden vaikutukset maiseman lisäksi luonnolle, kuten linnuille ja muulle eliöstölle.
-Kaavaillun puiston läheisyydessä on suojeltavaksi merkittyjä suoalueita. Miten käy niiden vesitaloudelle tai Ylisjärvellä ja lähialueilla pesiville vesilinnuille. Saisimmeko enää kuulla Ylisjärvellä pesivän haikaran huutoa, Katri pohtii.
Katri sanoo, että korona-aika on tuonut ihmisen luontosuhteen uudella tavalla esiin.
-Se on pysäyttänyt ihmiset huomaamaan, miten tärkeä asia lähiluonto onkaan. Kaupunkilaiset helposti romantisoivat maaseudun, mutta ihan tavallista elämää täällä vietetään. Ja haluaisin säilyttää Putkilahden maisemat ja luontoarvot myös tuleville sukupolville. Ennustan, että luonnon ja maaseudun merkitys tulee korostumaan tulevaisuuden globaaleissa kriiseissä. Tästäkään syystä meidän ei tule pilata tulevaisuuden sukupolvien mahdollisuuksia.
Katri on mukana Putkilahden kylän toiminnassa erityisesti Putkilahden Ketterän kautta.
-Täällä toimi alunperin Putkilahden Pyrintö. Urheiluseuratoimintaa elvytettiin 1980-luvulla ja nimi muutettiin Ketteräksi. Sen ajateltiin olevan sopiva nimi ketterälle, oman kylän urheiluseuralle.
Urheilulla on Putkilahdessa pitkät perinteet.
-Isoisäni oli urheilumiehiä ja lahjoitti maata urheilukentälle jo ennen sotia. Putkilahdessa sijaitsikin Korpilahden ensimmäinen täyspitkä juoksurata.
Putkilahden Ketterä on järjestänyt perinteiset ja suuren suosion saaneet Putkilahden kesäkisat urheilukentällä. Koronakesän takia juhannuksena päätetään, jos lasten lajit voitaisiin kuitenkin turvajärjestelyin toteuttaa. tapahtuma on ainakin toistaiseksi peruttu.
-Koronakesän luontoliikuntaa motivoimaan on kehitetty luontoretkihaaste.
Maarit Nurminen