Jyväskylän kansalaisopiston ja Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistyksen historialuennot jatkuvat taas koronatauon jälkeen. Viime viikolla kotiseutuneuvos Markku Lahden aiheena oli Korpilahden kouluhistoria otsikolla Repolan torpasta yhtenäiskouluun.
– Aika mahtipontinen otsikko; puoleentoista tuntiin ei koko Korpilahden kouluhistoriaa saa mahtumaan, Lahti totesi.
Repolan torppaa Putkilahdessa voidaan pitää Korpilahden ensimmäisenä kouluna; Jonas Lindeman piti siellä yksityistä koulua muutaman vuoden ajan vuodesta 1849 alkaen.
– Palkkaa hän sai sen mukaan, miten lapset oppivat, eli jos lapset eivät oppineet lukemaan, vanhempien ei tarvinnut maksaa, Lahti kertoo.
– Aiemminhan kirkko huolehti opetuksesta, oli pyhäkouluja ja kinkereitä. Kotiopetuskin oli merkittävää, kinkeripiirien vanhimpien piti valvoa, että väki oppii lukemaan. 1800-luvun loppupuoliskolla kiertokoulu toimi Korpilahdella kohtalaisen hyvin. Pitäjä oli jaettu kiertokoulupiireihin ja opettaja kävi aina muutaman viikon ajan pitämässä koulua vuorotellen eri taloissa, joihin lähialueen lapset tulivat oppiin.
Kiertokoulua pidettiin vielä 1900-luvun puolella, kokonaan se loppui Lahden mukaan vuoden 1925 paikkeilla.
Kuntia alettiin perustaa vuodesta 1865, ja kouluasiatkin siirtyivät seurakunnilta kuntien vastuulle. 1800-luvun loppupuolella säädettiin myös lakeja, jotka velvoittivat kuntia laittamaan kouluasiat kuntoon.
– Kunnat lykkäsivät koulujen rakentamista muun muassa rahapulaan vedoten. Korpilahdellakin kouluasiasta oli kovaa vääntöä 1870-luvulla, Lahti kertoo.
– Vuonna 1877 pidetyssä kuntakokouksessa muun muassa kruununtorppari Juhani Välilä puolusti kansakoulua: ”Talolliset voivat kustantaa lapsensa ylempiin kouluihin, mutta torppareille kansakoulu on tärkeä. Aikamme vaatii kykyä ja taitoa torppareiltakin”. Toisaalta kansakoulua vastustettiin muun muassa siksi, että pelättiin työvoiman loppuvan pelloilta.
1870-luvulla kansakouluasiaa ajoi myös työryhmä, johon kuuluivat kirkkoherra Karl Molander, kappalainen Karl Dahlström sekä talollinen Kalle Jahkonen. Lopulta kansakoulu aloitettiin Korpilahden kirkonkylässä vuonna 1880.
– Ensin toimittiin vuokratiloissa, pojat kävivät koulua Ylä-Niittysen talossa ja tytöt Maatialla. Omalle koulurakennukselle oli tarjolla montakin paikkaa. Viimein se valmistui vuonna 1888 Joensuun torpan mäenpäällyspellolle, ja rakennushan on edelleen pystyssä ja käytössä, Lahti kertoo.
1800-luvun puolella kansakouluja aloitettiin myös Korpilahden kylillä.
– Kaikilla kouluilla on omat tarinansa ja syntyhistoriansa. Putkilahtelaiset esimerkiksi olivat omatoimisia, siellä koulu aloitettiin ilman kunnan lupaa, Lahti toteaa.
Kirkonkylän kansakoulun ensimmäiset vakinaiset opettajat olivat Abraham Pajunen ja Hilda Wilhelmiina Jägerroos.
– Koulu aloitettiin jostain syystä huhtikuun alussa vuonna 1880. Pajunen ja Jägerroos eivät päässeet työhönsä ennen syksyä 1880, joten parin kuukauden ajan sekä poikia että tyttöjä opettivat sijaiset. Poikien opettajana toimi kanttorin poika Emil Forsgren ja tyttöjen opettajana Alexia Blom, Lahti kertoo.
– Ensimmäiset vakinaiset opettajat Pajunen ja Jägerroos toimivat Korpilahdella opettajina molemmat yli kolmekymmentä vuotta. Myöhemminkin täällä on tehty pitkiä opettajauria.
Enimmillään vanhan Korpilahden alueella oli lähes 30 alakoulua, osa kouluista jäi Muuramen puolelle Muuramen erottua Korpilahdesta, Nisulan koulu päätyi Toivakan puolelle ja Rutalahti Leivonmäen puolelle. 1960-luvulta lähtien kouluja alettiin lakkauttaa oppilasmäärien pudotessa.
Oppikoulu eli yhteiskoulu Korpilahdelle saatiin vuonna 1949, ja lukioluokat vuonna 1961. Korpilahden ensimmäiset ylioppilaan valmistuivat keväällä 1964.
– Yhteiskoulun perustamista ajoi aktiivisesti koulun kannatusyhdistys, ja se myös piti yhteiskoulun taloutta pystyssä. Koulun tukemiseksi järjestettiin monenlaisia tapahtumia ja tempauksia, Lahti kertoo.
Yhteiskoulu aloitettiin vuokratiloissa, vanhan pappilan renkituvassa. Oma koulurakennus saatiin vuonna 1951. Yhteiskoulua laajennettiin vuonna 1954 ja 1961, uusi keskuskansakoulu, myöhemmin Martti Korpilahden kouluna tunnettu rakennus valmistui 1955. 1970-luvulla koulunmäelle rakennettiin vielä lisärakennuksia, joissa oli muun muassa hammashoitola, kirjasto ja teknisen työn luokka.
– Nyt mikään noista rakennuksista ei ole enää pystyssä. Mutta edelleen meillä on hieno koulu hienolla paikalla, Lahti toteaa.
Kansalaisopiston ja kotiseutuyhdistyksen yleisöluennot Korpilahden historiasta jatkuvat 26. lokakuuta, silloin matkataan Martinpolkua päästä päähän. 16. marraskuuta aiheena on Nurminen – sahausta ja liikennöintiä.
Tiina Lamminaho
