Europarlamentaarikko työskentelee Oittilasta käsin.
Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen tekee etätöitä Oittilasta käsin. Päivät täyttyvät erilaisista videokokouksista ja kirjallisten dokumenttien kommentoinnista.
-Parlamentin valiokunnat ja työryhmät valmistelevat asioita muun muassa videokokousten välityksellä. Erilaiset dokumentit kiertävät kommentoitavana ja vastuuhenkilöt sitten koostavat seuraavan ehdotuksen niiden pohjalta. Esimerkiksi ensi maanantaina on kolme kahden tunnin pituista videokokousta, Pekkarinen kertoo.
Pekkarinen sanoo työskentelyn sujuneen melko hyvin, mutta ongelmiakin poikkeustilanne toki aiheuttaa. Euroopan parlamentti järjesti historiansa ensimmäisen etäkokouksen toissa viikolla, kun parlamentti kokoontui ylimääräiseen täysistuntoon.
-Poliittisten ryhmien kokouksissa on mukana vajaa 100 ihmistä ja parlamentin täysistunnoissa vajaa 700. Täysistunnoissa äänestäminen on tavattoman vaikeaa ja siksi siellä pyritään tällä hetkellä välttämään sellaisia asioita, joiden tiedetään aiheuttavan paljon äänestyksiä.
Parlamentin on mahdollista siirtää valtaa päätöksentekojärjestelmän alemmille tasoille säädösten mukaisesti ja tätä on nyt työskentelyssä hyödynnetty.
-Tätä järjestelyä on mahdollista käyttää rutiininomaisista asioista päätettäessä, Pekkarinen sanoo.
Videoyhteyksien avulla europarlamentaarikko pitää yhteyttä myös omaan tiimiinsä, jonka jäsenistä yksi on tällä hetkellä Brysselissä, yksi Jyväskylässä ja kaksi Helsingissä.
Kokenut poliitikko arvelee, että koronakriisi muuttaa maailmaa pysyvästi ja radikaalisti. Euroopan unionin jäsenmaiden polarisoituminen näkyy Pekkarisen mukaan jo nyt Euroopan unionin toimissa. Keskustelu europondeista on virinnyt ja esimeriksi Italia on vaatinut niiden käyttöönottoa. Europondit ovat jäsenmaiden yhteisiä joukkovelkakirjoja, joissa lainanottajina ja takaisinmaksajina ovat kaikki euromaat.
-Europondien käyttöönottoa kannattavat oikeastaan kaikki muut maat paitsi Suomi, Itävalta, Saksa ja Hollanti.
Pekkarinen sanoo, että Euroopassa voimistuvat sekä liittovaltiomallia kannattavat että myös nationalistiset äärioikeistolaiset äänenpainot.
Pekkarinen ei kannata euromaiden yhteistä kassaa ja yhteisiä velkoja. Hänen mukaansa siitä seuraisi taloudellisen moraalin rappio.
– Euroopan unionin on keskityttävä yhteisiin uhkiin sekä yhteisiin mahdollisuuksiin.
Koronakriisi on paljastanut globalisaation heikkouksia.
-Ylihurahtaneesta globalisaatiosta palataan takaisin päin. Koronapandemia on näyttänyt kansallisen huoltovarmuuden ja omavaraisuuden merkityksen koskien monia aloja, kuten ruuantuotantoa, palveluita ja teollisuutta.
Hän sanoo, että oli kyseessä sitten autot tai vaikkapa matkapuhelimet, kriisi on näyttänyt sen, miten riippuvainen Eurooppa on esimerkiksi Kiinasta.
-Taloudellista toiminnan logiikka muuttuu ja tulee paikallisemmaksi. Osa muutoksista on siis ihan hyviä.
Mauri Pekkarinen sanoo, että Suomen hallitus on toiminut suuressa kuvassa hyvin kriisitoimissaan.
-Joitain myöhästelyjä on ollut. Viimeisimpänä se, että Virosta ja Ruotsista tullutta laivaliikennettä ja matkustajia ei ole kontrolloitu riittävästi. Tällaisia tiedonkulun ongelmia on ollut.
-Koronapandemia on jotain sellaista, mitä historiassamme ei ole ennen koettu. Tilanne vertautuu sata vuotta sitten riehuneeseen Espanjan tautiin. Toisaalta nykymaailmassa lääketieteellä on aivan erilaiset mahdollisuudet hoitaa epidemiaa, toisaalta nykymaailman ihmisten liikkuvuus ja globalisaatio ovat mahdollistaneet viruksen nopean leviämisen.
Mauri ja Raija Pekkarinen ovat eläneet viime viikot eristyksissä Oittilassa.
-Tänään olemme täällä kaupungissa käymässä. Ruokatavarat tuotiin kaupasta suoraan auton takaluukkuun. Apteekissa piti käydä, mutta muita kontakteja ei ole ollut. Lapsiin pidämme päivittäin yhteyttä videoyhteyden avulla.
Maarit Nurminen
