Eliisa Kekäläinen työskentelee HUSLABin kliinisen mikrobiologian laboratoriossa.
-Yleensä teen vain puolet työajastani täällä ja puolet yliopistolla, mutta nyt pandemian aikana olen ollut HUSLABssa sataprosenttisesti, koska täällä tarvitaan lisähenkilökuntaa. Olin itse asiassa alunperin toisessa yksikössä perehtymässä, mutta tulin tänne vapaaehtoisena auttamaan, koska työtä on niin paljon.
Eliisa kertoo, etteivät työpäivät ole koskaan samanlaisia ja aina löytyy uusia ongelmia ratkottavaksi.
-Tärkeimmät työkalut ovat tietokone, sähköposti, puhelin ja erilaiset tekstiviestisysteemit. Minun vastuullani on selvitellä preanalytiikan eli näytteiden ottamiseen, pakkaamiseen ja kuljettamiseen liittyviä asioita. Neuvon näytteenottajia, selvittelen mistä saadaan lisää välineitä, kirjoitan ohjeita ja niin edelleen. Näytteenottopisteitä on pystytetty tosi nopeasti. Välillä soi kolme puhelinta yhtä aikaa. Sen lisäksi pitää ajoittain tehdä normaalia diagnostiikkaa, koska sitä ei ole mitenkään lopetettu, ainoastaan supistettu. Lisäksi pitää lukea tieteellisiä artikkeleita, jotta pysymme kärryillä alati muuttuvassa tietovirrassa. Työpäivät venyvät lähes aina ja lisäksi päivystysvuorot päälle. Tällä viikolla olen ollut yhden yön päivystämässä töissä ja sunnuntaina tulen iltapäivystäjäksi, päivystäjänä vastaan koronatuloksia asiakkaille, Eliisa kertoo.

Suomessa on puhuttu paljon testaamismääristä ja vaadittu niiden lisäämistä.
-Testauksen lisääminen on hyvä ja tärkeä tavoite, mutta se ei tapahdu ihan sormia napsauttamalla. Kuten missä tahansa monivaiheisessa prosessissa, on aina ennakoimattomia pullonkauloja, joiden nopea ratkominen on tärkeää. Me olemme tehneet töitä kellon ympäri, että saamme oman prosessimme nostettua muutamasta vastatusta näytteestä nyt yli tuhanteen päivässä. Prosessi on monivaiheinen ja ison ongelman siinä tekee se, että tämä uusi virus SARS-CoV-2 on luokiteltu ihan oikein laboratoriohenkilökunnalle tartuntavaaralliseksi. Eli samalla tavalla kuin potilaiden hoidossa, meidänkin pitää laboratoriossa suojautua huolellisesti, kun käsittelemme näytteitä ja se hidastaa montaa vaihetta yllättävän paljon. Tästä samasta syystä näytteet on pakattu ekstrahuolellisesti eli niiden purkaminen vie myös yllättävän paljon aikaa.
Eliisa toteaaa, että lisäksi itse testi on uusi, sitä ei vielä tämän vuoden alkaessa ollut olemassakaan. –Koska se on niin uusi, siinä on useita manuaalisia työvaiheita. Manuaalinen työvaihe on siis vaikkapa sellainen, että lisää tätä liuosta tämä määrä tähän putkeen ja toista tämä sama 100 pienelle putkelle niin, että joka välissä vaihdat pipetin kärjen, jolla annostelet nesteen. Nämä työvaiheet vaativat tarkkuutta ja erikoiskoulutettua henkilökuntaa. Nyt olemme saaneet osin testausta siirrettyä automatisoidumpaan suuntaan ja sitä lisäämme jatkuvasti, mutta sekään ei ole tapahtunut hetkessä. Testaamista rajoittaa myös saatavuusongelmat.
-Yksi iso rajoittava tekijä on erilaisten tarvikkeiden ja materiaalien saatavuusvaikeudet, jotka tekevät työstä välillä hyvin hankalaa ja joudumme improvisoimaan. Emme myöskään halua tinkiä laadusta eli testaamme aina uuden testin itse ennen kuin otamme sen käyttöön. Maailmalta on jo esimerkkejä, että on nopeasti ostettu valmistajan mainospuheen perusteella testi, joka ei sitten oikeassa maailmassa toimikaan kovin hyvin.

Kekäläinen huomauttaa. että testaamisen määrä on lopulta myös poliittinen päätös, mutta on muistettava, että mikään testi ei ole koskaan sataprosenttisesti luotettava, varsinkaan kun kyseessä on mikrobiologinen testi.
-Ihmisen biologinen vaihtelevuus ja viruksen biologinen vaihtelevuus ovat sellaisia asioita, jotka aina vaikuttavat tuntemattomalla tavalla testin tulokseen. Tänään negatiivinen testi voi samalla ihmisellä olla huomenna positiivinen.

Kekäläinen muistuttaa, että jokainen voi tehdä osansa epidemian hillitsemiseksi.
-Tärkeintä tässä nyt on, että kaikki pidämme reipasta fyysistä etäisyyttä oman lähiperheen ulkopuolisiin ihmisiin ja pesemme käsiä saippualla ahkerasti. Jos on sairas, niin ei pidä liikkua kodin ulkopuolella lainkaan.

Eliisa Kekäläinen on HUSLABn kliiniseen mikrobiologiaan erikoistuva lääkäri (erikoistumisen loppuvaiheessa) ja immunologian dosentti. Hänen tutkimustyönsä liittyy immunologiaan, mutta kliinisen mikrobiologian laboratoriolääkärinä hän on perehtynyt myös virusdiagnostiikkaan.

Maarit Nurminen