Kotiseutuneuvos Markku Lahden tämän syksyn kolmannen historialuennon aiheena olivat Korpilahteen liittyvät taiteilijat.
– 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa taiteilijat hakivat alkuperäistä suomalaista ihmistyyppiä, ja kaupungeista kaivattiin syviin metsiin. Monet taiteilijat viettivät aikaansa Keski-Suomessa. Maakunnasta löytyy muitakin ”taiteilijapaikkakuntia”, mutta kartassa, jossa kuvataan kultakauden taiteilijoiden oleskelua Keski-Suomessa, on todella monta pistettä Korpilahden kohdalla, Lahti totesi. Korpilahdella ovat viihtyneet muun muassa Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Wilho Sjöström sekä Fredrik ja Nina Ahlstedt.
– Akseli Gallen-Kallela oleskeli ja maalasi Korpilahdella useampaan kertaan. Ensimmäisen kerran hän oli täällä vuonna 1886, silloin hän asui Heinosniemellä, Lahti kertoi.
Vuonna 1886 Gallen-Kallela maalasi Korpilahdella useita teoksia, malleinaan hän käytti paikallisia ihmisiä.
– Gallen-Kallelan ensimmäisellä Korpilahden matkalla syntyivät muun muassa maalaukset Muikunpaistaja, Käsikivillä jauhaja ja Eksynyt. Kovalan aittoja Gallen-Kallela kuvasi viimeisellä Korpilahden-matkallaan vuonna 1928, Lahti sanoi ja kertoi Gallen-Kallelan viihtyneen Korpilahdella.
– Aikaansa Heinosniemellä Gallen-Kallela muisteli lämmöllä, hän sanoi saaneensa siellä uutta voimaa. Ja paikalliset ovat muistelleet Gallen-Kallelaa, nuorta taiteilijaa, joka muun muassa tanssitti kovasti Savin tummakulmaisia tyttäriä.
Vespuolelle taiteilijoita houkutteli myös Mutasen pappila ja sen isäntäväki Frans ja Eleonora Cawén, taiteilija Alvar Cawénin vanhemmat.
– Mutasen pappila oli kulttuurikoti, jossa oli seinillä paljon tauluja. Mutasella vierailivat muun muassa Korpilahden kirkon alttaritaulunkin maalannut Wilho Sjöström sekä Fredrik ja Nina Ahlstedt, Lahti kertoi.
Lahden mukaan Mutasen pappilan isäntäväki maalasi myös itse. Frans ja Eleonora Cawénin poika Alvar Cawén syntyi vuonna 1886.
– Alvar Cawén sai varmasti virikkeitä taiteilijanuralleen Mutasen pappilan vierailta. Kerrotaan myös, että hän kaatui pyörällä koulumatkallaan ja sen seurauksena menetti väliaikaisesti näkönsä. Väliaikaisen sokeutensa aikana hän näki värejä ja väriyhdistelmiä, mikä antoi myös kipinää taiteilijanuralle, Lahti kertoi.
Akseli Gallen-Kallelan tavoin Alvar Cawénkin tallensi tauluihinsa korpilahtelaisia ihmisiä ja maisemia, esimerkiksi Verkonpaikkaajat-taulussa mallina on Mutasen pappilan palvelusväkeen kuulunut Kursu-Matti ja Kuulantyöntäjät-taulussa ollaan Haanpään talon pihamaalla.
– Myös Fredrik Ahlstedt käytti Kursu-Mattia mallinaan. Hän valokuvasi kaskenpolttoa ja teki sitten maalauksen valokuvan perusteella, Lahti kertoi.
Vespuolen lisäksi taiteilijoita veti puoleensa Korpilahdella Hyrkkölä. Hyrkkölässä ovat viihtyneet muun muassa Eero Järnefelt ja Uno Alanko.
– Hyrkkölään taiteilijoita houkutteli taidekauppias Ivar Hörhammer kehumalla niin Hyrkkölän ruokapatoja kuin maisemiakin, Lahti kertoi.
Korpilahden omista taiteilijoista Lahti nosti esiin Helmer Selinin ja Kaarina Kataisen sekä itseoppineen taiteilijan Voitto Salmelan.
– Helmer Selin oli monilahjakkuus. Hän oli taidemaalari, kuvanveistäjä, runoilija ja heraldikko, ja olihan hän myös kuvaamataidon opettaja, Lahti totesi.
– Helmer Selinin käsialaa on muun muassa Korpilahden kunnanvaakuna, Korpilahden kotiseutukivi kirkon alapuolella sekä suuri pupuveistos Jyväskylän Pupuhuhdassa. Taidemaalarina Selin tunnetaan monista Päijänne-maisemistaan, ja hän on maalannut myös monia muotokuvia.
– Voitto Salmela taas ryhtyi tekemään taidetta vasta kuusikymppisenä. Hän käytti teoksissaan monenlaista kierrätysmateriaalia ja hänen mosaiikkitöitään, etenkin pöllöjä, on monessa kodissa Korpilahdella, Lahti totesi.
Markku Lahden historialuennot jatkuvat kevättalvella, paikkana on edelleen yhtenäiskoulun ruokala. 26. tammikuuta aiheena on Korpilahden yhteiskoulun historia, 23. helmikuuta perehdytään Korpilahden ”pääkadun” varren taloihin otsikolla Martinpolkua päästä päähän ja 23. maaliskuuta aiheena on liikennöinti.
Tiina Lamminaho
