Kullervo-laivan, nykyiseltä nimeltään Auroran päätyminen lehden palstalle on monen asian ja sattuman summa. Anja Pailio oli puhunut minulle historiallisesta aluksesta ja siitä, että sen voisi tavata kesäaikaan Korpilahden satamassa. Kuinka ollakaan, törmäsin samaan alukseen selatessani vuoden 1991 Korpilahti-lehtiä. Julkaisemme tuon kirjoituksen sekä aluksen uudempia kuulumisia juttusarjassa.
Vuonna 1991 julkaistun tekstin on kirjoittanut lehdelle Johan Oksala.
Aiheen juttuun sain, kun tutkin Muuramen meijerin vaiheita. Paikallinen lehti uutisoi seuraavasti: Tämän kuluvan marraskuun 7pv (vuosi 1888) toi höyryalus Kullervo jäittenläpi Korpilahden laituriin Muuramen meijerin koneet, samoin jyväskyläläisten kauppiaiden tavarat, jotka olivat jääneet Wesijärven satamaan. Sinä syksynä pakkanen yllätti niin, että Jyväsjärvi jäätyi pysyvästi 1.11.1888. Höyryalus Jämsä kävi kaupungin rannassa jäitten läpi 2.11. mennen sitten talviteloilleen.
Pelastavana enkelinä toimi silloin Kullervo, joka tunnetusti hyvä menemään jäissä.
Laiva oli rakennettu Hämeenlinnassa vuonna 1873. Rakentajana Stenbergin konepaja Helsingistä. Rakennuttajina toimi tamperelaiset liikemiehet kauppias A.H. Solin, jolla oli useita tiilitehtaita sekä kauppias K.O. Wilgren, joka oli 1872 perustamassa Valkeakosken paperitehdasta. Heillä oli useita laivoja ja proomuja käytössä Valkeakosken ja Längelmäveden alueella. Aluksen rakentamisen aikoihin vallitsi puutavara-alalla hillitön meno. Alus näyttää joutuneen puutavaraproomujen hinaukseen. Jonkun verran myös matkustajaliikennettä Lempäälän kanavan valmistumisen jälkeen.
Puutavarakaupassa tapahtunut lasku, samoin rautatien tulo Tampereelle sekä uuden Koljo-nimisen aluksen tulo samoille vesille aiheutti sen, että alus ilmoitettiin myyntiin Tampereella syksyllä 1877. Ilmoituksessa mainittiin mm. myytävänä vahvatekoinen höyryalus sekä kaksi lastiproomua edulliseen hintaan. Alus siirtyi seuraavana kesänä Päijänteelle Kullervo-nimisenä. Päällikkönä N. Hiltunen, uutena omistajana lehtori Pesonius Jyväskylästä.
Kesäkuun alussa Pesonius ilmoittaa: Höyryalus Kullervo kuljettaa kauppatavaraa Wesijärveltä Jyväskylään halvemmalla kuin muut. Aluksella kuljetettiin rahtia Jyväskylän ja Lahden väliä. Alus teki myös kirkko- ja huvimatkoja lähikuntiin. Esim. matka Jyväskylä-Korpilahti-Jyväskylä maksoi 1 markan/ henkilö. Alus oli rekisteröity 56 henkilölle ilman rahtia. Kannella oli kolmelle hevoselle rattaineen paikat.
Alus siirtyi kaupan kautta jyväskyläläiselle kauppias Waltoselle 12 000 markan hinnasta. Vallinnut lama näyttää hiljentäneen Kullervo kulkua, kunnes vuonna 1881 Kullervon osti Anders Backström Rutalahdesta 16 000 markan hinnasta saaden kaupassa kaksi lastiproomua, Hepola ja Hakola -nimiset sekä yhden tasapohjalautan. Ihmetyttää kovasti proomujen nimet, koska ne ovat otetut Muuramen Saarenkylän talojen mukaan. Vaikuttaa siltä, että alus olisi talvehtinut Muuramessa. Jyväskyläläisillä lehtoreilla oli tietyt kesänviettopaikat Muuramessa esim. Pesonius Hakolassa, Hård Lullissa sekä Blomstedt Niemelässä. Backström muutti myöhemmin lastiproomujen nimet antaen niille poikansa Alfredin sekä tyttären Alman mukaan nimet.
Backströmillä alus joutui tositoimiin tehden sinä aikana kun ne hänellä olivat keskimäärin 23 edestakaista matkaa Lahteen purjehduskaudella. Alusta käytettiin lähivesillä huvikuljetuksiin, samoin Heinolan ja Lahden välillä kalkkisten kanavan valmistuttua. Menomatkalla oli useasti kaksi lastiproomua täynnä sahatavaraa. Kappaletavarasta mainitaan mm. voita, talia ja tyhjiä pulloja, rautatavaraa Koskensaaren tehtailta, akseleita, kirveitä, paitoja ja lapioita, lihaa, halkoja. Lintuja Rutalahdesta vuonna 1886 264 kpl. Lahdesta tuotiin mm 25 000 lästiä (1 lästi= 2448 kg) harkkorautaa kesässä Koskensaaren tehtaille. Esim. paluukuormassa Lahdesta Jyväskylään 12.11.1886 oli 3699 lästiä tavaraa. Suoloja vaunulasteittain, tiilejä, ikkunalasia, erilaisia jauhoja, tupakkaa, paperia, raakoja nahkoja, nauloja, traania, tyhjiä voiastioita, tahkoja, lankaa, tulitikkuja, öljyä, petroolia, viiniä, rommia, konjakkia, punssia, viinaa, limunaatia, kankaita, paperossia, rinkeleitä, kahvia, lampunlasia, silakoita, silliä, kaalia, kirjoja, maltaita, leivoksia, rusinoita, luujauhoa, porsliinia, riisryyniä, muutama puimakone, viisi auraa, liitua, kalkkia, rikkihappoa. Lohikosken paperitehtaalle herneitä, siirappia, juustoa, etikkaa, fernitsaa, erilaisia maaliaineita, kovasimia, urut 29.7.1886, kattohuopaa, tervaa, yksi mehiläisen pesä, ompelukoneita, ruutia, lapsen vaunut, sirkustavaroita jne.
Tämä esimerkki on vuodelta 1886. Proomu Alfred oli 15 syliä pitkä (98.3 jalkaa) kantavuus 106.84 rekisteritonnia. Alma oli 10,5 syliä (40 jalkaa), kantavuus 39.78 rekisteritonnia. Kummassakin oli skanssit perämiehelle sekä proomumiehelle. Kullervon kapteenina toimi Pesoniuksen aikana H. Hiltunen, Waltosen aikana J.A. Riikonen vuoteen 1886, N. Avikainen 1886, K. Gröndahl 1887. Vuodesta 1887 vuoteen 1891 Alfred Thurén.
Myytyään Kullervon Vääksyyn Aleksanteri Kauraselle 4 000 markan hinnasta, kapteeniksi tuli jälleen J.A. Riikonen. Alus sai uuden nimen, joksi tuli Ansio. Ansio nimellä alus kulki Kaurasella, samoin myytynä luotsilaitokselle.
Johan Oksala
Aluksen tarina jatkuu ensi viikolla.
