Seiskaluokan viime viikolla aloittanut Leevi Ihalainen kuljettaa pyöränsä tarakalla kahta suurta magneettia. Kuluvana kesänä hän on innostunut magneeteista ja erityisesti siitä, mitä niiden avulla voi tehdä. Leevi on nostanut Päijänteen pohjasta muun muassa neljä polkupyörää.
Aikuisten polkupyörät näyttävät siltä, että ne ovat viruneet vedessä jo vuosikausia.
-Yksi polkupyörä on kadonnut, Leevi huudahtaa romukasaa katsoessaan.
Se olikin magneetilla järvestä nostetuista parhaimmassa kunnossa.
-Siinä oli vielä teippauksetkin näkyvissä, Leevi kertoo.
Jospa vaikka joku on löytänyt oman polkupyöränsä.
Leevi on nostanut metalliromua sataman tienoilla, erityisesti kääntösillan kohdalla.
-Polkupyörien lisäksi olen löytänyt rahoja, lähinnä viisisenttisiä ja kaikenlaista metallia. Yhdestä kohdasta magneettiin tarttuu kasoittain nauloja. Samasta paikasta on noussut myös jotain työkaluja. Epäilen, että joltakin on saattanut pudota työkalupakki järveen. Välillä tuntuu, että pakki tarttuu magneettiin, mutta sitten se irtoaa, Leevi tuumaa.
Leevin magneetilla voi nostaa enimmillään 200 kiloa painavia esineitä, joten työkalupakkikin saattaa vielä järvestä löytyä.
Leevi kertoo, että alun perin magneetin hankki isä itselleen.
-Olin tästä jo pitkään haaveillut ja niin siinä kävi, että magneetti on ollut pääasiassa minun käytössäni. Kavereiden kanssa tätä on kesällä tehty.
Uimahousut on hyvä olla matkassa mukana, sillä joskus magneettia on joutunut irrottelemaan laiturin ponttoonista.
-Se tarttuu tosi kova kiinni ja on kova työ saada se irti. Neljä poikaa tarvittiin, että saatiin magneetti ponttoonista irti. Jos magneetti tarttuisi puhelimeen, puhelin olisi entinen.
Järven pohjan tutkimien magneetilla on löytöretkeilyä.
-Meillä on myös metallinpaljastin etsintää varten, mutta se on paljon työläämpää. Jos maasta jotain löytyy, joutuu kaivuuhommiin.
Maarit Nurminen