Sirpa Lahtisen työuran aikana keittiötyö ehti muuttua paljon.
– Muistan, kun ensimmäisenä työpäivänäni pöydällä oli iso lihapala, joka piti pilkkoa kastikkeeseen. Ja kyllä se sitten pilkottua tulikin. Nykyään lihat tulevat keittiölle valmiiksi käsiteltynä, ja perunat valmiiksi kuorittuina. Silloin kun aloitin, kuorimme perunatkin itse, elokuun lopussa eläkkeelle jäänyt Sirpa Lahtinen muistelee. Työuraa Alkio-opiston keittiössä hänelle kertyi kymmeniä vuosia, ensin keittäjänä, myöhemmin ruokapalvelutyöntekijänä.
– Ensimmäisen kerran menin töihin Alkio-opistolle 19-vuotiaana. Aluksi en ollut siellä vakituisena, vaan tein sijaisuuksia. Ja olin välillä itsekin äitiyslomalla. Vakituisenakin ehdin olla yli 30 vuotta, Lahtinen kertoo.
– Tykkäsin kyllä työpaikastani kovasti. Alkio-opistolla on tosi mukava henkilökunta, ja minulle ykkösjuttu ovat aina olleet asiakkaat. Minä aina juttelin oppilaiden ja muidenkin syömässä kävijöiden kanssa.
Opiskelijoiden lisäksi syömässä kävivät muun muassa Alkio-opistolla erilaisilla kursseilla olleet tai tiloissa omia tilaisuuksiaan pitäneet; aiemmin kesäkursseja oli paljonkin, viime vuosina taas kesäinen majoitustoiminta on tuonut töitä keittiöllekin.
– Etenkin Himoksen Iskelmäfestarit ja rallit tuovat majoittujia, ja majoitukseen kuuluu aamupala, Lahtinen kertoo.
– On tiloissa pidetty häitä, hautajaisia ja syntymäpäiviäkin, tosin ei ihan viime vuosina. Nyt ennen koronavirusta Alkio-opiston ravintola ehti olla vähän aikaa kaikille avoin lounasravintola, mutta korona lopetti sen toiminnan. Ruokailijoita kävi kyllä ihan hyvin.
Yli kolmessakymmenessä vuodessa keittiötyö on ehtinyt muuttua paljon.
– Nykyään ei esimerkiksi paisteta enää pannulla, vaan nyt paistetaan uunissa. Ja uunissa on myös keittotoiminto, kananmunatkin keitetään uunissa, Lahtinen kertoo.
– Joskus vuosia sitten paistoimme jälkiruoaksi lettujakin, meillä oli 25 litran lettutaikina, ja siinä oli kyllä aika homma paistaa ne. Nykyään ei enää letunpaistoon ole aikaa, mutta pannaria kyllä tehdään.
Oppilasmäärän lisääntyminen on tuonut kiirettä keittiöönkin, ja esimerkiksi päiväkahvi, joka vaati pullanleipomista, on jätetty pois.
– Suosikkiruoat ovat pysyneet samoina, tosin jotain uusiakin on tullut rinnalle. Mutta makaronilaatikko, uunimakkara ja hernekeitto ovat edelleen ruokalistalla. Uudemmista ruoista etenkin tomaatti-vuohenjuustokeitto on ollut tosi suosittua, Lahtinen kertoo.
– Alkuaikoina, kun olin töissä, joka aterialla oli vain yksi, kaikille sama ruoka, mutta nykyään joka aterialla on myös kasvisvaihtoehto. Lisäksi on tullut erilaisia dieettiruokia, allergioiden takia ja esimerkiksi vegaaneille. Nykyisin meillä on myös yksi kasvisruokapäivä viikossa.
Lahtinen kertoo aina pitäneensä ruoanlaitosta ja leipomisesta.
– Tein ruokaa ja leivoin äidin kanssa. Ammattikoulun keittäjälinja oli minulle helppo valinta. Ammattikoulusta kaikki eivät lähteneet keittiöalalle, vaan valitsivat jonkin ihan muun työn, mutta minulle tämä on aina ollut sellainen ala, josta olen tykännyt, Lahtinen kertoo.
Eläkepäivilleen Lahtinen ei ole tehnyt mitään suunnitelmia.
– Kahdeksanvuotiasta lapsenlastani hoidan aina tarvittaessa, ja käyn tuttavien luona kylässä. Lenkkeilen koiran kanssa ja käyn kavereiden kanssa pyöräilemässä ja uimassa. Ja marjojen noukkimisesta tykkään ihan hirveästi, Lahtinen luettelee.
– Kyllä sitä aina jotain tekemistä löytyy. En usko, että aika eläkkeelläkään tulee pitkäksi.
Tiina Lamminaho
