-Leikkimökistä on tullut kehräämö, Hertta Hiekkaniemi nauraa.
Leikkimökiksi hän kutsuu yksiötään. Joitakin vuosia sitten koti muuttui Päiväkunnan omakotitalosta kirkonkylän asuntoon.
-En minä enää lonkkamurtuman jälkeen siellä pärjännyt ja lapset sanoivat, että kirkolle pitää muuttaa. Mikäs leikkimökissä on ollessa. Äly pelaa ja jalatkin sen verran, että pystyn yksin asumaan. Leikkimökissä käy paljon vieraita, joten ei tässä tule mökkihöperöksi. Nuoremmat pitävät huolta talosta Päiväkunnassa. Tämä on nyt minulle sitä eläkeaikaa.
Posti on kuljettanut ison pussillisen ajanvietettä leikkimökin päiviin. Postinkantajakin oli ihmetellyt paketin painoa, kun sai tietää lähetyksen sisältävän koiran karvoja. Karvat matkasivat Korpilahdelle Eurajoelta.
-Päiväkunnan tuttuja koirien omistaja on. Maija kyseli, vieläkö kehrään, kun hän itse ei ehdi lankoja tekemään. Kyllähän minä vielä teen.
Karvat ovat peräisin unkarilaisesta laumanvartijakoirista. Sen tarkempaa rotua Hertta ei muista.
Materiaalia kokenut kehrääjä kehuu.
-Tämä on niin pehmoista ja puhdasta. Tätä on ihanaa karstata ja lepeet tulevat nopeasti.
Valmiit lepeet eli hahtuvamaiset kasat kehrättävää materiaalia päätyvät rukin viereen pahvilaatikkoon.
Tottuneesti Hertta ottaa lepeen käsiinsä ja tuota pikaa siitä on tullut lankaa rukin puolaan.
Hertta oppi kehräämään pienenä tyttönä.
-Sotatalvia se oli. Mistään ei saanut ostettua valmiina mitään, joten meilläkin kehrättiin kaikki itse. Niistä sitten valmistettiin sukkia ja muuta tarpeellista. Meistä siskoksista kukakin oli tykästynyt johonkin työvaiheeseen. Minä tykkäsin kehräämisestä.
Hertta on opettanut käsityöperinnettä myös lapsenlapsilleen.
Hertta kutoo ja pussissa valmiina odottaa kaksi paria villasukkia. Toiset on tarkoitettu päivä- ja toiset yökäyttöön. Koiran karvoista kehrätty lanka päätyy koirien omistajalle.
-Aikaisemmista langoista oli ainakin pipon kutonut.
-Kädet ei jouda joutilaaksi. Aika kuluu kehrätessä. Olen siitä äitille kiitollinen, että kehräämään opetti, kun siitä on vielä iloa ysikymppisenäkin, Hertta sanoo.
Maarit Nurminen
