Korpilahtelainen Markku Aarnos on istunut Alvan eli entisen Jyväskylän Energian hallituksessa vuodesta 2010 saakka. Hänet valittiin kokoomuslaisena poliitikkona suoraan hallituksen puheenjohtajaksi. Kaikki oli uutta.
-Uutta asiaa oli paljon. Energiayhtiöllä oli tytäryhtiöitä, kaksi voimalaitosta ja paljon muuta. Yhteistyö erinomaisen toimitusjohtajan kanssa on helpottanut työtä huomattavasti. Politiikka on sellaista. Joskus joutuu hyppäämään suoraan syvään päähän, Aarnos sanoo.
Aarnoksen muut luottamustoimet ovat jääneet vuosien saatossa pois. 2010 hän oli vielä kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksen jäsen.
Energiayhtiö Alva on vilahdellut viime aikoina taajaan julkisessa keskustelussa sen jälkeen, kun Jyväskylän kaupunki ilmoitti selvittävänsä vähemmistöosuuden myymistä yhtiöstä. Keskusteluun ovat osallistuneet niin kansalaiset kuin poliitikot, professorit ja monet muut. Aarnos sanoo, että keskustelu on tervetullutta, joskin se on lähtenyt vähän väärille urille.
-Kyseessä ei ole koko vesihuollon yksityistäminen, vaan vähemmistöosuuden myyminen. Päätösvalta pysyy edelleen kaupungilla. Kyseessä ei ole myöskään pohjavesivarantojen myyminen. Voi olla, että kaupunginvaltuutettuja kiinnostaa myyminen, jos kauppahinta olisi satoja miljoonia euroja. Päätöksen tekee kaupungin valtuusto, ei yhtiö.
Omistajan tavoitteena on, että yksityinen osaomistaja voisi tuoda hallitustyöskentelyyn osaamista.
-Mielestäni energiayhtiön hallitus pitäisi koota muutoin kuin poliittisin perustein. Sinne tarvittaisiin lisää osaamista esimerkiksi vesi- ja energiapuolelta, markkinoinnista ja rahoituksesta. Minut pitää heittää pellolle ja ottaa tilalle ammattilaisia.
Energiayhtiöllä on edessään monenlaisia haasteita. Turpeen poltto vähenee rajusti tulevaisuudessa, mikä tuo haastetta erityisesti Keljonlahden voimalaitoksen osalta. Laitoksessa poltetaan puuta ja turvetta siten, että puun osuus on 60 prosenttia. Kivihiiltä on vain huoltovarmuuskäyttöä varten.
Turpeen käyttöä verotetaan jo nyt rajusti.
-Hiilidioksidin päästöoikeuden hinta on noussut noin viidestä eurosta 25 euroon megawattitunnilta ja sen arvioidaan nousevan 40 euroon. Tämä tulee vaikuttamaan myös kuluttajahintoihin. Turpeen polton vähentäminen vaatisi 10 vuotta vanhaan voimalaitokseen miljoonien eurojen investoinnit.
Korpilahden lämpölaitokselle on tulossa korjausinvestointi, jonka jälkeen energiaa tuotetaan pääosin puuhakkeella. Lisänä käytetään pieniä määriä öljyä.
-Jätevesiverkostoon on tehty merkittäviä korjauksia, jolla on vaikutuksia Korpilahden jätevesipuhdistamon toimintaan. Sade- ja hulevesiä pääse jätevesiverkostoon merkittävästi vähemmän, mikä säästää puhdistamon kapasiteettia.
Korpilahden tulevaisuuden kannalta Aarnos toivoo kaupungin kaavoittavan alueelle tontteja yrityksille.
-Työpaikkatonttien kaavoitusaktiivisuus Korpilahdella on ollut melko olematonta. Teollisia työpaikkoja ei voi tulla, jos tontteja ei ole.
Maarit Nurminen