Joulukuussa kokiksi valmistunut Neea Saarinen aloitti varusmiespalveluksensa tammikuussa. Nuori nainen suosittelee armeijaa kaikille. – Jos vain vähänkään on kiinnostunut siitä, kannattaa kokeilla, Saarinen toteaa.

– Olen tykännyt tosi paljon, tämä on ehdottomasti minun juttuni, Neea Saarinen toteaa seitsemän armeijaviikon jälkeen. Viestimies Saarinen aloitti varusmiespalveluksensa tammikuussa Vekaranjärvellä, lähellä Kouvolaa.
– Olin miettinyt jo pitemmän aikaa, että voisin hakea armeijaan. Molemmat veljeni olivat intissä Tikkakoskella, ja heidän valapäivinään pääsin käymään varuskunnassa; silloin ajattelin, että tämä voisi olla mun juttu, Saarinen kertoo.
Saarisen mukaan naisia kohdellaan armeijassa ihan samalla tavalla kuin miehiäkin, sukupuoli ei näy mitenkään.
– Ainoastaan kuntotesteissä on vähän alemmat rajat kuin miehillä, mutta missään muualla ei ole mitään helpotuksia, ihan samat jutut me tehdään kuin miehetkin. Muutenkin kohdellaan samalla tavalla, ja miehistä saa yhtä lailla kavereita, Saarinen kertoo.
Samassa komppaniassa Saarisen kanssa aloitti varusmiespalveluksensa tammikuussa kaksi muuta naista, yhteensä samassa komppaniassa on seitsemän naista.
– Muissa komppanioissa naisia on enemmän. Vekaranjärvihän on tosi iso varuskunta, yhteensä varusmiehiä on nelisen tuhatta, Saarinen kertoo.
Kevään aikana Puolustusvoimat kokeilee yhteistupia naisille ja miehille, mutta tällä hetkellä naiset majoittuvat omissa tuvissaan.
– Minulle se on oikeastaan ihan sama. Metsässä olemme samassa teltassa miesten kanssa, eikä siinä ole mitään ongelmaa, Saarinen sanoo.

Lentopalloa pelaavalla Saarisella oli inttiin mennessään hyvä kunto.
– Kuntoa siellä tarvitaan, ja kyllä se armeija-aikana nouseekin. Mutta kannattaa kyllä kuntoilla ennen armeijaa; mitä parempi kunto on, sitä paremmin siellä pärjää, Saarinen sanoo.
Eniten Saarinen kertoo pitäneensä ampumaratapäivistä.
– En ollut koskaan ampunut ennen armeijaa, yllätyin itsekin, kuinka hyvin se sujui, Saarinen toteaa.
– Telttayöt ovat myös kivoja, eikä vastaan ole tullut mitään sellaista yksittäistä juttua, jota ei haluaisi tehdä. Tietysti jotain sellaista on, mistä ei kauheasti tykkää, nekin vain tehdään. Kaikkeen annetaan tosi hyvä koulutus ja asioita kerrataan niin paljon, että jokainen varmasti oppii.
Parasta armeijassa on Saarisen mielestä se, että siellä pääsee tekemään monenlaista.
– Saamme tehdä paljon erilaisia juttuja ja ohjelmaa on päivittäin, siellä ei ainakaan kyllästy.

Tällä hetkellä armeijaan haluavien naisten on oltava itse aloitteellisia.
– Paperit piti lähettää Keski-Suomen aluetoimistoon ja sieltä sitten kutsuttiin kutsuntoihin. Palveluspaikkaa ei saanut tietää vielä kutsunnoissa, vaan asiasta ilmoitettiin myöhemmin, Saarinen kertoo.
– Ei se sinänsä hankalaa ollut, joitakin papereissa täytettäviä kohtia piti miettiä, mutta niihinkin sai apua intin käyneiltä. Toki, jos naistenkin pitäisi mennä kutsuntoihin, ehkä useampi hakisi armeijaan, Saarinen toteaa.
Muun muassa maavoimien komentaja Petri Hulkko on toivonut reilusti lisää naisia armeijaan. Nykyään entistä useampi nuori mies jättää armeijan väliin ja mikäli suuntaus jatkuu, nykyisenvahvuista reserviä on vaikea pitää yllä. Vapaaehtoisesti armeijaan hakeutuvia naisia kaivattaisiin täydentämään miesten jättämää aukkoa. Myös naisille pakollisia kutsuntoja, joista olisi helppo jatkaa vapaaehtoisesti armeijaan, on väläytellyt muun muassa puolustusministeri Antti Kaikkonen.
– Minä suosittelen kyllä ehdottomasti armeijaa kaikille, itse ainakin koen hyötyväni siitä, Saarinen sanoo.

Tiina Lamminaho