Päijänne vaikutti liikkumiseen

Markku Lahden historialuennot jatkuivat liikenneaiheella. Tiet ovat aiheuttaneet erimielisyyksiä jo 1800-luvulla.

Kotiseutuneuvos Markku Lahden luentosarja Korpilahden historiasta jatkuu kevätkaudella kolmen kuvienkatseluillan verran. Ensimmäisen illan pääaiheena oli liikenne.
– Oman leimansa Korpilahdelle on antanut Päijänne. Se on jakanut pitäjän kahtia ja myös lääninraja on kulkenut Päijännettä pitkin eli Korpilahden maapuoli kuului Hämeen lääniin ja Vespuoli Mikkelin lääniin, Lahti kertoo. Vanhan Korpilahden historia -teoksen mukaan lääninrajaa muutettiin vuonna 1870 siten, että koko Korpilahti liitettiin Hämeen lääniin.
Vanha kartta kertoi Korpilahden tiestön alkuajoista.
– Valtaväylänä Korpilahden läpi kulki Vanha Laukaan tie. Tiestön kehitys alueella alkoi oikeastaan vasta 1850-luvulla ja sen jälkeen. Siihen asti täällä oli vain polkuja ja kärryteitä, Lahti totesi.
– Tiet aiheuttivat paljon riitoja, erimielisyyksiä oli sekä rakentamisen kustannuksista että kunnossapidon kustannuksista. Valtio otti teitä hoitaakseen vasta 1920-luvulla. Sitä ennen ne olivat eräänlainen verorasitus paikkakunnalle; mitä isompi talo, sitä enemmän määrättiin kunnossapitovelvollisuutta. Sama koski laitureita ja siltoja. Ennen 1860-lukuahan Korpilahden alue kuului Jämsään ja silloin täällä herätti paljon närää muun muassa Jämsän Seppolan sillan ylläpito, johon korpilahtelaistenkin piti osallistua. Ja sellainenkin tapaus sattui, yhden pienemmän sillan kohdalla, että sillasta petti lauta ja hevonen loukkasi jalkansa. Kun hevosen omistaja ryhtyi vaatimaan korvauksia, selvisikin, että kyseisen sillankohdan ylläpito kuului juuri jalkansa loukanneen hevosen omistajalle ja korvausten sijasta mies saikin sakkoja, kun oli laiminlyönyt kunnostuksen.

Päijänne paitsi jakoi pitäjää, myös helpotti kulkemista; kesällä sitä pitkin kuljettiin veneillä ja laivoilla, talvella käytettiin viitoitettuja talviteitä.
– Korpilahdellahan oli todella vilkas kirkkovenekulttuuri, joka hiipui vasta 1920-luvulla, kun pienet laivat alkoivat kuljettaa kansaa kirkkoon. Matkat olivat pitkiä ja kirkkoveneillä lähdettiin kauempaa jo lauantaina ja yövyttiin kirkonkylällä, Lahti kertoo.
– Kirkossa oli pakko käydä, se ei ollut vapaaehtoista. Ja kaikille oli omat, tarkasti määrätyt paikkansa kirkonpenkissä. Varallisuus määritteli, kuinka hyvän paikan talo sai.
Laivaliikenne Päijänteellä oli vilkasta. Matkustajia ja rahtia kuljetettiin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa monella laivalla, säännöllistä reittiliikennettäkin oli. Matkustajalaivojen lisäksi Päijänteellä liikkui iso joukko hinaajia.
– Kuuluisia laivoja oivat muun muassa Kaima ja Lahtis, ja kun Suomi-laiva tuli laituriin, sitä kokoonnuttiin joukolla katsomaan. Laivaranta oli elämää täynnä oleva tapahtumapaikka, ja tietysti myös markkinamiehet ja kaupustelijat löysivät sen nopeasti, Lahti kertoi.
– Laivaranta ihmisineen, samoin kuin jokaviikkoiset kirkkomatkat, olivat myös tapaamispaikkoja ja tiedonvälityspaikkoja. Laivarannassa ja kirkkomatkoilla ihmiset tapasivat toisiaan.
Oman lisänsä korpilahtelaiseen liikenteeseen toi Kärkistensalmen lossi. Ihmisiä ja eläimiä on kuljetettu Päijänteen yli niin soutamalla kuin moottorienkin voimin. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa salmen ylitys oli maksullista ja lossimatkoista oli tarkka hinnasto. Valtiolle lossin ylläpito siirtyi 1922.

Autoja Korpilahdella liikkui jo 1910-luvulla.
– Korpilahtelainen maanviljelijä Kalle Piesanen ajoi Korpilahden kirkonkylän läpi omalla autollaan lokakuussa 1910. Asiasta kirjoitettiin Keski-Suomi -lehdessä ja kerrottiin, että tapaus oli saanut pitäjäläiset joukolla liikkeelle ihmettä katsomaan, Lahti kertoi.
– 1920-luvulla jo useammalla korpilahtelaisella oli auto. Esimerkiksi apteekkari Aksel Gulin hankki auton 1920-luvun alussa. Linja-autoliikennettäkin täällä oli jo 1920-luvulla.
Sotien jälkeen Korpilahdelle saatiin oma linja-autoyhtiö, kun Korpilahden Linja Oy perustettiin.
– Pentti Mutila sai heinäkuussa 1945 luvan liikennöidä yhdellä linja-autolla linjalla Jyväskylä – Muurame – Korpilahti – Saakoski. Vuonna 1946 mukaan tulivat Nurmiset ja perustettiin reilut 30 vuotta toiminut Korpilahden Linja Oy, Lahti kertoi.
Lahden esityksessä sivuttiin myös hieman puhelinliikennettä ja viimeisenä katsottiin henkilökuvia korpilahtelaisista kansanedustajista. Seuraava historialuento on 18. helmikuuta ja silloin aiheena ovat sotavuodet Korpilahdella, niin vuoden 1918 tapahtumat kuin toisen maailmansodankin aika. Kevään kolmas historialuento on luvassa 17. maaliskuuta.

Tiina Lamminaho