Leppäselän 1880-luvulla rakennettu talo ja pihapiiri arvioitiin 1990-luvulla Museoviraston inventoinnissa tyypilliseksi 1800-luvun lopun tilaksi, jonka rakennukset olivat säilyneet hyvin. Talo on edelleen kunnossa ja asuttuna, samoin pystyssä ovat vanha kärrytalli, viisi aittaa ja isoista kivistä rakennettu kellari, jonka oven päällä on vuosiluku 1906.
Leppäselkä mainitaan torppana jo 1700-luvun lopussa, mutta se hävisi myöhemmin. Nykyinen Leppäselän tila on 1810-luvulta. Vuonna 1918 Kalle Allén osti tilan Lahnamäen suvulta. 1900-luvun alkupuolella Leppäselkä oli Hankapohjan keskustalo, jonne kaikki kylän postikin tuotiin.
– Kyläläiset sitten hakivat omat postinsa täältä. Sama pöytä, jolle postit tuotiin, on tuvassa edelleen, talon nykyinen omistaja Anna-Maija Salonen kertoo.
– Täällä on myös pidetty rippikoulua 1920-luvulla ja perustettu Korpilahden Osuuskassa joulukuussa 1927. Taloa isännöi silloin Otto Allén, ja tarinoiden mukaan hän Osuuskassan hoitajana ollessaan säilytti pankin rahoja saunanlauteilla, vihdan alla, Salonen kertoo.
Leppäselässä on tallessa paljon vanhoja asiakirjoja, muun muassa kartta talon viljelyksistä vuodelta 1929. Talon papereiden lisäksi tallessa on muun muassa Hankapohjan Pienviljelijäyhdistyksen jäsenkirja ja tilikirjat; Otto Allén on vaikuttanut Korpilahden Osuuskassan lisäksi Hankapohjan Pienviljelijäyhdistyksessä.
– Taloa pitivät sisarukset Otto ja Esteri Allén. Sisaruksia oli yhteensä kymmenkunta, mutta Otto ja Esteri jäivät tähän taloon, eikä kumpikaan heistä mennyt naimisiin. Tämä oli iso talo, peltoa ja metsää oli yhteensä noin sata hehtaaria, ja Otto Allén oli käsittääkseni monessa mukana, Anna-Maija Salonen kertoo.
– Työväkeäkin on ollut paljon. Vielä 1990-luvulla moni kertoi minulle olleensa aikoinaan töissä Leppäselän pelloilla. Nykyään taloon kuuluu vain pieni maa-ala, pellot ja metsät on myyty pois.
Nykyisen ulkoasunsa talo sai lähes sata vuotta sitten, vuonna 1925, kun taloa korotettiin rakentamalla vintti, jonne pääsee ulkokautta. Asuinhuoneita vintissä ei ole. 1980-luvulla pihapiiristä purettiin vanha kivinavetta tien alta pois. Aiemmin tie kulki pihapiirin läpi.
Otto ja Esteri Allénin kuoltua talo päätyi heidän sisarelleen Onnia Elomaalle ja tämän pojalle.
– Välillä tämä oli ilmeisesti lähinnä kesäasuntona, mutta kylmillään tämä ei kuitenkaan ole ollut. Täällä oli talvellakin lämmöt päällä silloinkin, kun täällä ei asuttu vakituisesti, Anna-Maija Salonen kertoo.
Salonen osti talon vuonna 1991 Onnia Elomaan perikunnalta.
– Etsin nimenomaan vanhaa taloa. Kävin Tikkalassa katsomassa yhtä, mutta sitten pankista vinkattiin tänne. Kun näin talon, tiesin heti, että tämän haluan, Anna-Maija Salonen kertoo.
Talossa oli paikoillaan vanhoja huonekaluja ja ryijykin seinällä. Tuvassa on iso leivinuuni, joka tosin ei tällä hetkellä ole käyttökunnossa.
– Tupa on alkuperäisessä asussaan, sähköt on uusittu. Seinissä ja katossa on pinkopahvia, eikä lattian alla ole eristeitä. Talo ei ole lämmin kesällä eikä talvella, Salonen naurahtaa.
– Onhan tämä aikamoinen työleiri, uunien lämmittämistä, puiden tekoa, lumitöitä ja nurmikonleikkausta riittää, mutta en minä täällä asuisi, jos en tällaisesta pitäisi.
Tiina Lamminaho
