Jyväskylän kansalaisopiston yleisöluennot Korpilahden historiasta jatkuvat. Kotiseutuneuvos Markku Lahden syksyn ensimmäisen luennon aiheena olivat asutus ja rakentaminen. Viime syksyltä ja talvelta tuttuun tapaan Lahti näytti vanhoja valokuvia, joista suurin osa kuuluu Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistyksen kokoelmaan.
– Vuonna 1539 Korpilahden kylässä oli viisi taloa: Kurkela, Ekonen eli Sihveri, Tissola, Hurttia ja yksi, jonka nimeä ei tiedetä. Talot olivat sijoittuneet maanviljelykseen parhaiten sopivien maiden keskelle ja tietenkin lähelle Päijännettä. Päijänne on vaikuttanut merkittävästi asutuksen sijoittumiseen, Lahti kertoi.
– Näillä seuduilla on ollut yksittäistaloja, joita pellot ovat ympäröineet. Kantatiloista on lohkottu torppia ja muita tiloja, asutus on levinnyt sitä kautta sekä nykyisen Korpilahden että Muuramen alueilla. Säynätsalon syntyhistoria onkin sitten aivan erilainen.
Vanhan Korpilahden alueeseen alun perin kuulunut Säynätsalo syntyi Parviaisen tehtaiden mukana, ennen tehdasta paikalla ei ollut mitään.
– Parviainenhan suunnitteli tehtaansa perustamista Synsiänlahden rannalle, jonkinlainen esisopimuskin oli jo tehty. Isännät kuitenkin pelkäsivät, että rengit lähtevät tehtaalle töihin, eikä maata myytykään, Lahti kertoi.
Korpilahden pitäjän alueella Vespuoli on aina ollut hieman irrallaan kirkonkylän puolesta.
– Kun Korpilahti sai kappeliseurakunnan aseman, kappeliseurakunnan pappila perustettiin Vespuolelle, Mutaselle. Myöhemminkin Mutasen kappalaisenpappilassa pidettiin suurempaa taloutta kuin kirkonkylän kirkkoherranpappilassa, Lahti kertoi.
– Vespuolelle on yritetty hommata itsenäistä seurakuntaakin.

– Savupirtit eli haikutuvat olivat yleisiä 1700-luvulla ja vielä 1800-luvun alkupuolellakin, viimeiset savupirtit on Korpilahdella ollut 1860-1870-luvuilla. Sitten tulivat savupiiput, ikkunat ja ikkunalasit, Lahti kertoi.
– Savupirteissä ilma oli huonoa, eikä hygienia muutenkaan nykytasoa. Sekin oli aivan tavallista, että eläimiä pidettiin samassa tilassa, jossa ihmiset asuivat. Savusta ja epäpuhtaudesta johtui muun muassa se, että sokeuteen johtava silmäsairaus trakooma oli hyvin yleinen. Ja lapsia oli paljon; tiedettiin, ettei kymmenvuotiaaksi elä kuin keskimäärin joka toinen lapsi, joten usealla lapsella haluttiin varmistaa, että omaa vanhuutta turvaamaan riittää jälkikasvua.
Kun asuintiloja ryhdyttiin koristelemaan, mallia otettiin usein pappiloista.
– Pappilat olivat usein paikkakuntansa kulttuurikeskuksia, Lahti totesi.
1860-luvun suurina nälkävuosina Korpilahdella kiersi rakennustöissä pohjalaisia kirvesmiehiä. Heidän rakentamistaan taloista Lahti näytti esimerkkinä kuvan Putkilahden Niemelästä. Putkilahden Pohjolan talo taas edustaa 1900-luvun alkupuolen jugend-tyyliä.
– Putkilahden koulun kauniin rakennuksen on tehnyt Nestor Westerholm timpureineen, hän rakensi Korpilahdelle useammankin koulun, Lahti kertoi.
– Yksi tyyppi julkisia rakennuksia olivat työväentalot, ja niitä Korpilahdella oli enimmillään toista kymmentä.

Kirkonkylästä Lahti näytti valokuvia sekä 1800-luvun lopusta että 1900-luvun puolelta. 1890-luvulla otetusta valokuvasta, joka on julkaistu myös Markku Lahden kirjoittamassa Vanhan Korpilahden historia -teoksessa, näkyy hyvin, kuinka siihen aikaan sai vielä rakentaa talot lähelle toisiaan. 1890-luvun valokuvan taloista edelleen ovat olemassa puukoulu ja Eklundin talo.
– Korpilahti säästyi pahoilta tulipaloilta, vaikka täälläkin sahat paloivat ja joitakin yksittäisiä talojakin tuli tuhosi, Lahti kertoi.
– Kirkonkylän vanhin vielä olemassa oleva rakennus on nykyinen kotiseutumuseo. Se rakennettiin alun perin toisen kirkon tapuliksi vuonna 1777. 1800-luvulla rakennettiin uusi tapuli uuden kirkon viereen ja vanhasta purettiin yläosa. Vanhan tapulin alaosa on toiminut muun muassa viljavarastona, Lahti kertoi.
– 1800-luvulla uuden tapulin rakentamista perusteltiin sillä, että vanha olisi huonossa kunnossa, mutta tuossahan tuo vieläkin seisoo paikoillaan, ainoastaan muutama hirsi on vaihdettu.
Vanhoissa kirkonkylän valokuvissa näkyy myös aitoja.
– Aidathan olivat karjaa varten, ja portteja oli teillä vähän väliä, Lahti totesi.
Myöhemmissä valokuvissa kirkonkylässä näkyi muun muassa palotalo torneineen nykyisen Osuuspankin paikkeilla ja alun perin suojeluskunnan taloksi rakennettu Joensuu Korpijoen rannalla. 1960-luvulla otetussa kuvassa näkyy linja-autoasema, ja samoihin aikoihin ajoittuu kuva kioskista Kauppatalo Rantasen vieressä.
Tälläkin kertaa Markku Lahden luento kiinnosti yleisöä, paikalla oli reilut 30 henkeä. Luentoja pidetään syksyn aikana vielä kaksi, mikäli koronatilanne ei sotke suunnitelmia. 20. lokakuuta aiheena on köyhäinhoito ja terveyden vaaliminen ja 17. marraskuuta puhutaan taiteilijoiden Korpilahdesta.
Tiina Lamminaho