Osku Päiväniemi ja Jukka Autioniemi pääsivät kokemaan verkkoa jään alta ensimmäisen kerran tänä talvena vasta viime viikolla. Yleensä verkot on saanut jään alle jo tammikuussa
Selille ei kuitenkaan kannata mennä, talvikalastuskausi jää lyhyeksi.
– Tämä on ollut kyllä erilainen talvi, Osku Päiväniemi toteaa.
– Ilman niitä helmikuun lopun muutaman yön kovia yöpakkasia Päijänteen selät olisivat vieläkin auki. Ei siellä nytkään paljon jään kuorta ole, Jukka Autioniemi sanoo.
– Kaksi verkkoa saatiin jään alle maaliskuun ensimmäisenä päivänä, katiska on ollut helmikuun puolivälistä lähtien. Mutta verkotkin piti laittaa Haljalansalmeen. Vanhanselän puolelle, jossa meillä normaalisti on verkot jään alla, ei ole nyt mitään asiaa, Päiväniemi kertoo.
Miehet ovat kalastaneet Päijänteen Vanhanselän itärannalla ja Haljalansalmen maisemissa vuosikymmeniä, Päiväniemi vuodesta 1988 ja Autioniemi vielä kauemmin.
– Kävin kalassa isän kanssa jo alle kouluikäisenä, 1960-luvun puolivälistä lähtien muistan kalareissuja, Autioniemi sanoo.
– Silloin Päijänteen jäällä käytiin kalassa hevosella.
Päiväniemi ja Autioniemi kalastavat sekä kesällä että talvella.
– Yleensä on sellaiset pari viikkoa keväällä ja pari viikkoa syksyllä, kun ei saa verkkoja järveen veneellä eikä kävellen. Normaalisti olemme saaneet verkot jään alle tammikuun alkupuolella, joskus joulukuussakin. Nyt haimme veneellä verkot pois tammikuun lopussa, miehet kertovat.
– Tässä on joutunut olemaan pitkään ilman tuoretta kalaa. Kaupasta kalaa ei viitsi ostaa, kun se ei ole siellä tuoretta. Katiskassa oli yhden kerran kolme matikkaa, mutta muuten sekin on ollut tyhjä.
Miesten mukaan mateenkutu on yleensä ohi Matin-päivään eli 24. helmikuuta mennessä. Nyt ei madetta päässyt oikein kunnolla kutuaikaan pyytämään.
– Ennen vanhaan koko kylän matikkapyydykset olivat mateen kudun aikaan Lakkulansalmessa. Joskus matikoita tuli niin paljon, ettei niitä jaksanut kantaa, piti pulkalla vetää. Parhaimmillaan pyydyksessä oli yli 20 matikkaa, joista suurin painoi 5,5 kiloa ja siinä oli mätiäkin yli kilon verran, Päiväniemi kertoo ja vakuuttaa, ettei kyseessä ole mikään kalajuttu.
– Tänä talvena ei ole matikkapyydyksiä ollut, eikä ole pilkkijöitäkään näkynyt.
Viime viikon lopulla Haljalansalmessa oli jäätä parikymmentä senttiä.
– Aikoinaan jäällä ajettiin autollakin, mutta nyt ei ole viime aikoina sellaisia talvia ollut, että autolla olisi muualle uskaltanut lähteä kuin varta vasten jäädytetylle tielle. Hain minä viime talvena Aili Salon Kilvensalosta jäädytettyä tietä myöten autolla, mutta tänä talvena Kilvensaloon ei kyllä autolla pääse. Nyt on ollut paljon sellaisia kelejä, ettei ole päässyt veneellä eikä kävellenkään, Päiväniemi sanoo.
Epävarmuutta jääoloihin tuo myös epätavallisen korkealla oleva vesi.
– Päijänteen pinta on 30 – 40 senttiä korkeammalla kuin tavallisesti tähän aikaan, vedenkorkeus alkaa olla kesän huippulukemissa, Päiväniemi ja Autioniemi kertovat.
– Kun maa ei ole jäässä, ojista ja puroista virtaa koko ajan vettä Päijänteeseen. Ja toisin paikoin virtaus on paljon normaalia kovempi, se heikentää jäätä. Vesi myös nousee koko ajan, joten rannoilla on sulaa tai heikkoa jäätä. Eli kaikin paikoin jäälle ei ole päässytkään, vaikka jäätä olisi ollut. Ja Vanhanselän puolella rannoilla on ahtojäätä, miehet kertovat.
Suomen ympäristökeskuksen tilastojen mukaan Päijänne ei ole koskaan sinä aikana, kun havaintoja on kirjattu ylös, jäätynyt näin myöhään. Tätä ennen myöhäisin jäätymisajankohta on vuodelta 2008, 16. helmikuuta. Havaintoja on tehty vuodesta 1912 lähtien, yhtäjaksoisesti vuodesta 1955.
– Tänä talvena Päijänteellä sielläkin, missä on jäätä, sitä on huomattavasti aikaisempia talvia vähemmän. Esimerkiksi Sysmän edustalla jään paksuus oli helmikuun lopussa 20 senttiä, keskimäärin siellä on tähän aikaan vuodesta 44 senttiä jäätä, hydrologi Heidi Sjöblom Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.
– Aiemmin Päijänne jäätyi useimmiten joulukuun puolella, joulukuun puolivälin molemmin puolin. 1960-luvulla jäätyminen meni pari kertaa tammikuun alkupäiviin ja vielä 1990-luvullakin Päijänne oli jäässä jo yleensä vuodenvaihteeseen mennessä. 2000-luvulla ja etenkin 2010-luvulla jäätyminen on siirtynyt entistä useammin tammikuun puolelle, Sjöblom kertoo.
– Tämä on kyllä ollut ihan poikkeuksellinen talvi. On ollut poikkeuksellisen lauhaa ja vesisateita. Ja myös kovat tuulet ovat vaikeuttaneet jäätymistä.
Tiina Lamminaho
