Viljasato oli Keski-Suomessa tänä kesänä ProAgria Keski-Suomen johtajan Vesa Laitisen mukaan hieman keskimääräistä huonompi. ProAgrian valtakunnallisen katsauksen mukaan koko maan viljasato jää keskimääräisestä ja hankalien korjuuolosuhteiden takia osa pelloista jää jopa puimatta, vaikeuksia on ollut etenkin Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Laitisen mukaan Keski-Suomessa käytännössä kaikki viljat on saatu puitua, peltoon viljaa on jäänyt ainoastaan yksittäistapauksissa.
– Keski-Suomi ei ole valtakunnallisesti synkintä aluetta, mutta kyllä alkukesän kuivuus ja loppukesän märkyys näkyvät täälläkin, Laitinen toteaa.
– Kylvöt saatiin tehtyä hyvissä ajoin, mutta kesäkuun alun kuivuus leikkasi huippusatoja. Jyvämäärä jäi pieneksi, ja vaikka myöhemmät sateet kyllä kasvattivat jyvistä pulleita, eivät ne vaikuttaneet enää jyvämäärään. Loppukesän sateet taas vaikeuttivat sadonkorjuuta. Keski-Suomessakin viljaa lakoontui ja siihen tuli laatutappioita. Täällä mäkisissä maastoissa vesi ei jäänyt seisomaan pelloille sillä tavalla, että se olisi kokonaan estänyt sadonkorjuun, mutta kyllä täälläkin märkyys vaikeutti puinteja. Joillakin lohkoilla jouduttiin odottamaan parempaa puintikeliä ja vilja jouduttiin puimaan melko märkänä, mikä taas lisäsi kuivauskustannuksia, Laitinen kertoo.

Saakoskella kauraa, vehnää ja rypsiä viljelevä Jukka Rekola sai puinnit tehtyä ilman ongelmia, mutta sato jäi paljon viimevuotista pienemmäksi.
– Puinnissa ei tullut ongelmia. Vaikka vettä oli tullut paljon, maa oli imenyt sen, ja pellot kestivät yllättävän hyvin. Puintikelitkin olivat ihan kohtuullisen hyvät ja saimme puitua viljan kohtuullisen kuivana, Rekola kertoo.
– Sato jäi kuitenkin tavanomasta pienemmäksi, kun viljan jyvämäärä oli pieni. Kylvön jälkeen alkoivat helteet, eikä vettä tullut pitkään aikaan. Kuivuus verotti satoa, viimevuotisesta jäätiin ainakin kolmannes. Syysvehnä kestää kuivuutta paremmin, mutta se talvehti huonosti, joten syysvehnän osalta talvehtimisen epäonnistuminen pienensi satoa.
Rekolan vehnä meni rehuksi, kauran osoitetta hän ei vielä tiedä.
– Syysvehnä meneekin hyvin usein rehuksi. Kaura meni viime vuonna elintarvikkeeksi, tämän vuoden näytteistä ei ole vielä tullut tuloksia. Olen kuullut, että kauran laatu on ollut tänä vuonna heikkoa, monella on ollut kaurassa homettakin. Oman kauran laadusta en osaa vielä sanoa, Rekola totesi ja kertoi, että lakoontuminen ei ollut hänen pelloillaan tänä vuonna ongelmana.
– Pääsääntöisesti viljat pysyivät hyvin pystyssä ainakin meillä, lakoontunutta oli vain kymmenisen prosenttia, Rekola sanoo.
– Hankala vuosi oli siksi, että sato jäi pieneksi ja viljan hinta on alhaalla, ainakin tuotantopanoksiin nähden.

Putkilahdessa päästiin keskinkertaiseen tai jopa hieman parempaankin satoon.
– Täällä ei voi ainakaan mistään kadosta puhua, itsellä tuli satoa jopa yli odotusten, ohraa ja ruisvehnää Putkilahdessa viljelevä Osmo Weijo toteaa.
– Mitä olen maamiesseuran kuivurilla juttuja kuunnellut, joillakin tuli vähän huonompi sato, mutta kyllä täällä yleisesti ottaen saatiin ainakin keskimääräinen sato. Saatiin korjattuakin viljat hyvin, vaikka syksy oli haasteellinen. Nyt puinnit on Putkilahden isäntien osalta tehty.
Weijo kertoo viljelleensä syksyllä kylvettävää ruisvehnää rehuksi pari vuotta.
– Se on vanha, satoisa lajike, joka talvehtii aika hyvin. Siinä ei ole tauteja, eikä se mene helposti lakoon, ja se myös tasaa työhuippuja, kun se kylvetään syksyllä, Weijo kertoo.
– Minä olen nyt parina vuonna saanut siitä ihan hyvän sadon, ja tänä vuonna ohraakin tuli enemmän kuin odotin. Ohra ei juuri lakoontunutkaan, vaikka oli täällä rankkaa sadettakin.
Weijon viljat menevät rehuksi.
– Leipäviljaa ei taida Putkilahdessa olla kenelläkään. Leipärukiin viljely ei juuri houkuta, kun hinta on sama kuin rehuviljan, mutta sato yleensä huonompi ja kuivaus kalliimpaa, Weijo toteaa.

Tiina Lamminaho