Keski-Suomen hyvinvointialueella otettiin käyttöön syyskuussa ikääntyneiden huolipuhelimet, joihin voi soittaa, jos ikäihmisen kotona pärjääminen huolestuttaa. Huolipuhelin on tarkoitettu ikäihmisille, jolla ei ole vielä käytössään hyvinvointialueen tarjoamia palveluita, esimerkiksi kotihoitoa. Huolipuhelimen numero löytyy hyvinvointialueen nettisivuilta.
– Huolipuhelimeen voi ottaa yhteyttä ikäihminen itse tai hänen läheisensä. Yleensä yhteydenottajana on ikäihmisen läheinen, joskus naapuri tai muu tuttavakin, palvelupäällikkö Riikka Röppänen Keski-Suomen hyvinvointialueelta kertoo.
Hyvinvointialueelta on mahdollisuus saada esimerkiksi ateriapalvelua tai turvapuhelinpalvelua. Kotona asuville on tarjolla myös kuntouttavaa päivätoimintaa, kotihoito voi olla säännöllistä tai tilapäistä, etähoivaa ja lääkeautomaattejakin on palveluvalikoimassa.
– Palveluilla on tarkoitus ylläpitää asiakkaan toimintakykyä ja niitä toteutetaan palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaan. Siivousta ja vaatehuoltoa ohjaamme pääsääntöisesti hankkimaan yksityiseltä, mutta niihinkin on tulossa palveluseteli pienituloisille. Yksityiseltä hankituista palveluista saa kotitalousvähennystä, hyvinvointialueen palvelujen maksut ovat tulosidonnaisia, pienituloisille voidaan myöntää maksualennuksia, Röppänen selvittää.
– Asumispalveluita on tarjolla eritasoisia, ensisijaisesti pyritään kuitenkin tukemaan kotona asumista.

Hyvinvointialueen aloitettua toimintansa myös ikäihmisten palvelut on yhdenmukaistettu koko maakunnan alueella. Joillekin alueille yhdenmukaistaminen on tuonut lisää palveluja, esimerkiksi omaishoitajien lomitus on laajentunut. Palveluiden piiriin pääsee asiakas- ja palveluohjauksen kautta.
– Haluamme vahvistaa ikääntyneiden osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta, Riikka Röppänen toteaa ja kertoo, että ikäihmiset otetaan mukaan heidän tarvitsemiensa palvelujen suunnitteluun.
– Palveluntarpeen arvioinnissa kartoitetaan asiakkaan elämäntilannetta hyvin laaja-alaisesti. Asiakkaan toimintakyvyn ja terveydentilan lisäksi kartoitetaan muun muassa asunnon ja ympäristön esteettömyyttä sekä asiakkaan sosiaalisia voimavaroja, myös asiakkaan taloudellista tilannetta käydään läpi, Röppänen kertoo.
– Asiakas- ja palveluohjauksesta ohjataan eteenpäin, eli asiakkaan ei tarvitse itse tietää, mitä palveluja on saatavilla. Hyvinvointialueen palveluiden piiriin tullaan palveluohjauksen kautta ja palveluissa noudatetaan hyvinvointialueen myöntämisperusteita. Kun asiakas alkaa käyttää jotain palvelua, hänelle nimetään oma työntekijä, johon hän voi olla yhteydessä, jos palveluntarpeeseen tulee muutoksia.

Uutena palveluna hyvinvointialueelle on tulossa senioreiden hyvinvointineuvola.
– Senioreiden hyvinvointineuvolaa pilotoidaan tällä hetkellä Pihtiputaalla, Viitasaarella ja Jyväskylän Vaajakoskella. Toiminta on tarkoitus levittää koko hyvinvointialueelle, palvelupäällikkö Anne-Mari Hakala Keski-Suomen hyvinvointialueelta kertoo.
Senioreiden hyvinvointineuvolassa tehdään kohdennettuja terveystarkastuksia 68-vuotiaille. Lisäksi siellä on tarjolla neuvontaa ja ohjausta ikääntyvien terveyteen liittyvissä asioissa, pieniä toimenpiteitäkin eli esimerkiksi korvien huuhtelua tai verenpaineen mittausta, hyvinvointineuvolan työntekijät tekevät.
– Senioreiden hyvinvointineuvola on tarkoitus viedä sinne, missä ikääntyvät liikkuvat. Paikka katsotaan kuntakohtaisesti, mutta se ei ole välttämättä terveyskeskuksen tiloissa, Hakala toteaa.
– Senioreiden hyvinvointineuvolan tarkoituksena on asiakkaiden omahoidon ja omaseurannan vahvistaminen ammattilaisen tuella sekä terveysriskien ennalta tunnistaminen.

Tutkijatohtori Ulla Halonen Jyväskylän yliopistosta pitää muistisairauksia vanhuspalveluiden haasteena. Palveluntarpeen arvioinnissa painotetaan monesti fyysistä toimintakykyä; muistisairas voi olla fyysisesti hyvässä kunnossa, silti kotona asuminen ei välttämättä suju.
– Suomessa on tällä hetkellä noin 200 000 muistisairautta sairastavaa ihmistä. Määrän on arvioitu kaksin- tai jopa kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. 75 vuotta täyttäneiden joukossa muistisairauksien esiintyvyys lähtee jyrkkään nousuun ja 85 vuotta täyttäneistä joka kolmannella on muistisairaus, Halonen kertoo.
– Muistisairaus on kattokäsite, jonka alla on paljon erilaisia oireita aiheuttavia sairauksia, myös alzheimerin tauti aiheuttaa jokaisella erilaisia oireita. Muistisairaus ei ole muistin sairaus, vaan laajasti aivoihin vaikuttava sairaus, jonka takia esimerkiksi toiminnanohjaus ja kyky oppia uutta heikkenevät. Muistisairaus voi myös laskea mielialaa ja tuoda persoonallisuuteen ja käyttäytymiseen muutoksia. Nämä kaikki vaikeuttavat kotona asumista tavalla tai toisella. Muistisairaan läheiset ovat vastuussa arjen sujumisesta.
Halosen mukaan muistisairaat ovat itse monesti sitä mieltä, etteivät he tarvitse palveluita.
– On hyvä, että kysytään ihmiseltä itseltään, mutta entä sitten, jos ihminen ei pysty itse arvioimaan omaa tilannettaan, ketä siinä tilanteessa pitäisi kuulla. Nämä eivät ole helppoja kysymyksiä, mutta niitä pitäisi pohtia enemmän, Halonen toteaa.
Riikka Röppänen kertoo, että hyvinvointialueen asiakas- ja palveluohjauksessa Halosen kuvaama tilanne tunnistetaan.
– Mutta jos asiakas sanoo itse, että hän ei halua palveluja, ei meillä ole keinoja puuttua siihen. Tämä on oikeasti iso yhteiskunnallinen asia, Röppänen toteaa.

Tiina Lamminaho