Keski-Suomen hyvinvointialue aloittaa yt-neuvottelut syyskuussa. Talousjohtaja Aija Suntioinen totesi, etteivät neuvottelut koske asiakasrajapinnassa tehtävää työtä sosiaali- ja terveystoimessa ja pelastustoimessa. Yt-neuvotteluissa haetaan säästöjä enintään 200 henkilötyövuoden verran.
Yhteistoimintamenettelyssä ei haeta irtisanomisia, vaan ensisijaisina keinoina ovat muun muassa palvelussuhteen ehtojen muutokset ja työtehtävien muutokset. Tavoitteena on vapauttaa tai siirtää työpanosta varsinaiseen potilas- ja asiakastyöhön.
– Muutokset pyritään tekemään ensisijaisesti muilla toimilla kuin lomautuksilla tai irtisanomisilla. Irtisanomisia ja lomautuksia ei poissuljeta, HR-johtaja Eija Heikkilä sanoi.
-Johtaja- ja päällikkötasoja vähennetään ja organisaatiota virtaviivaistetaan, konsernipalvelujen toimialajohtaja Lasse Leppä kuvaili.
Keväällä hyväksytyn tuottavuusohjelman keinoihin kuuluu myös luopuminen vaiheittain henkilöstövuokrauksesta. Henkilöstökustannuksiin pyritään vaikuttamaan myös palvelussuhteiden vakinaistamisella ja siirtämisellä varahenkilöstöön.
Keski-Suomen hyvinvointialueella ei ole tehty päätöksiä palveluverkostoa eli muun muassa terveyskeskusten lukumäärää koskien.
-Meneillään on tilaverkkosuunnittelua ja palveluverkosta ei ole tehty päätöksiä, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet totesi.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Kati Kallimo kertoi, että erilaisia palvelumuotoja kehitetään, kuten digitaalisia tai liikkuvia palveluita. Palveluverkko on monimuotoinen ja kehitystyötä tehdään.
Keski-Suomen hyvinvointialueen tammi-kesäkuun talouden tilinpäätösennuste näytti, että hyvinvointialueen talous olisi jäämässä tänä vuonna 96 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Valtiovarainministeriö päivitti hyvinvointialueiden rahoituslaskelmia elokuun lopussa. Päivitetty arvio Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2023 rahoituksesta oli noin 12 miljoonaa euroa aiempaa suurempi. Näin ollen arvio vuoden 2023 alijäämästä on noin 84 miljoonaa euroa. Keski-Suomen hyvinvointialueen talousarvion mukaiset menot ovat noin 1,3 miljardia euroa.
– Keskeisin syy syntyvään alijäämään on nykyisessä rahoitusmallissa, joka ei riittävästi huomioi vuoden vaihteessa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyneen toiminnan tosiasiallista kustannustasoa eikä jo vuoden 2023 aikana tapahtunutta nopeaa kustannustason nousua, Tollet sanoi.
Kustannustason nousun taustalla ovat valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan palkkaratkaisu, ostopalveluiden hintojen, tilavuokrien sekä korkojen nousu ja inflaatio.
– Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on myös jälkijättöinen, mikä haastaa tilannettamme. Vuoden 2023 rahoitus on pohjana vuoden 2024 rahoituksen laskennassa, joten vastaava vaje on myös vuoden 2024 rahoituksessa. Kustannusten nousua vastaava tarkistus tehdään ensimmäisen kerran vasta vuoden 2025 rahoitukseen, siihen saakka rahoituksen taso on alimitoitettu suhteessa lakisääteisten palveluiden todellisiin kustannuksiin, Tollet totesi.
