Vihtalahden kyläkirjassa Jussi Kuusanmäki kirjoittaa, että Naapuria voi pitää Vihtalahden ensimmäisenä talona. Nykyisen Aution paikalle 1500-luvun lopulta lähtien tehdyt asutusyritykset eivät nimittäin jääneet pysyviksi. Mäen kukkulalla, Muuratjärven Permilahden ja Vihtalahden välissä seisova Naapurin talo sai uudet asukkaat viime keväänä, kun Riikka Laulaisen ja Jarkko Vuorisen perhe muutti tilalle Patajärven vanhalta koululta.
Naapurin tila sai alkunsa, kun Muuramen Heikkilän talon vävylle erotettiin vuonna 1746 tila. Laulaisen ja Vuorisen perhe on kolmas omistaja talossa, sillä edellinen suku asutti Naapurin mäkeä vuodesta 1867, kun Vilppu Juonaanpoika vaihtoi Viljaperän torpan Naapurin taloon.
Konnevedeltä maatalosta kotoisin oleva Riikka Laulainen ja Lievestuoreelta kotoisin oleva puolisonsa olivat jo pitkään haaveillut paikasta peltojen ja luonnon keskellä ja pihapiiristä navetoineen.
– Olimme jo aikaisemmin käyneet kylällä, kun eräs toinen talo oli myynnissä. Emme sitä kuitenkaan ostaneet. Kerran täällä ollessani ajoin tietä pidemmälle ja näin talon mäen päällä. Hyvä etten ojaan ajanut ja ajattelin, että eihän tällaisia paikkoja ole enää olemassakaan. Vuosi sitten juhannuksen tienoilla huomasin netistä tilan myynti-ilmoituksen. Katsoin epäuskoisena osoitetta ja laitoin sen google mapsiin. Ajattelin, ettei voi olla se näkemäni talo mäen päällä. Olihan se lähdettävä autolla katsomaan ja tarkistamaan, Riikka kertoo.
Riikka sanoo, että Patajärven vanha koulukin oli ihana paikka asua.
-Toisaalta kaipasin pimeyttä, jotta näkisi tähdet ja revontulet. Ja eiköhän koti järven rannalla ole melkein jokaisen haave.
Naapurista tehtiin useampiakin tarjouksia ja lopulta myyjät päätyivät Riikan perheeseen.
-Kun ensimmäisen kerran tulin tupaan, oli jännä tunne. Kuin olisin tullut kotiin. Tarjous päätilan määräalasta tehtiin ehdollisena ja olimme talossa vuokralla viime talven seudun, kun oma talomme oli vielä myymättä. Kävin täällä taloa lämmittämässä talvella ja samalla tein valmiiksi viimeisiä restauroinnin artenomin opintoja.
Entiselle kodille löytyi uudet asukkaat ja perhe muutti Naapuriin huhtikuun alussa.
Naapurin päärakennus on rakennettu kahdessa osassa 1870-luvulla.
-Päätyjen välistä pääsi ajamaan läpi. Päätyosien väliin rakennettiin huoneet 1920-luvulla.
Tilan vanhin rakennus on vilja-aitta, joka on peräisin 1770-luvulta. Vilja-aitassa on pieni kotimuseo ja sinne on kerätty talon vanhaa esineistöä. Lohkokivinavetta on rakennettu vuonna 1909.
-Pihapiiri on säilyttänyt umpipihamaisen muotonsa, jollainen se on alun perin ollut. Pihapiirissä on paljon rakennuksia, kuten riviaitta. Ne kaikki vaativat korjausta. Itse talossa emme ole tehneet vielä mitään, vaan remonttityöt alkavat riviaitasta, jonka päädyssä olevan saunan remontoimme ensin. Aittaan tehdään nukkumapaikkoja ensi kesää varten, jolloin on tarkoitus aloittaa korjaustyöt itse talossa. Tässä on mahdollisuuksia vaikka mihin. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Jussi Kuusanmäki kirjoittaa kyläkirjassa, että Naapurin pinta-ala oli vuonna 1930, ennen Perminiemen ja Pirttihiekan erottamista 168 hehtaaria. Viljeltyä alaa oli 25 hehtaaria ja talosta löytyi 19 lehmää. Naapurista myytiin voita, perunoita, lihaa, viljaa, rehuja ja munia Säynätsaloon ja Jyväskylään.
-Muistona menneestä maataloudesta tilalla on säilynyt muun muassa suuri lihan suolaukseen ja säilytykseen käytetty tiinu. Ruoka-aitta sijaitsi riviaitan päädyssä. Lasten kanssa olemme haaveilleet kotieläinten pidosta, kuten lampaista ja kanoista.
Hirvisten suvun viimeinen isäntä, Tuomo Hirvinen luopui vuonna 2000 lypsykarjasta ja vuonna 2007 lihakarjasta.
Naapurin pihapiiri on nimetty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Riikka Laulainen arvostaa historiallista ympäristöä että luontoa.
-Pyysimme ELY-keskukselta selvitystä perinnebiotoopeista ja tilalta löytyi kaksi potentiaalista aluetta. Laidunten välissä ja rantakoivikossa kasvaa lajistoa, jotka ovat vaarassa kadota. Sellaiset asiat ovat minulle tärkeitä ja yritämme hoitaa perinnebiotooppeja ja suojella vaarassa olevaa lajistoa.

Riikka Laulainen sanoo, että Naapurin historiasta on saatavana paljon tietoa.
-Olen saanut tutustua Tuomo Hirvisen sisariin, joilla on ollut paljon kerrottavaa elämästä Naapurissa. Toinen sisaruksista on tuomassa nähtäväksi myös valokuvia ja palauttaa talon seinälle Martti Korpilahden lahjoittaman valokuvataulun Naapurista. Kuvassa tehdään puhdetöitä tuvan suuren uunin edessä. Etummaisena vanha nainen kehrää lankaa rukilla. Taulun takana lukee teksti ”tämän taulun on opettaja Martti Korpilahti lahjoittanut 1928 pääsiäislahjana kaikille Naapurisille yhteisesti ja säilytettävänä aina Naapurin talon seinällä”. Sinne se nyt palaa. Olen kovin kiitollinen tästä.

Maarit Nurminen