Korpilahden kirkon paloturvallisuutta parannettiin reippaasti muutama vuosi sitten valmistuneen remontin yhteydessä. Nyt kirkossa on muun muassa sammutusveden syöttöjärjestelmä.

– Vedensyöttöpisteitä järjestelmään on useita. Juuri ennen Korpilahden kirkon remonttia oli Ylivieskan kirkkopalo, ja siitä oppineena halusimme laittaa vedensyöttöpisteitä myös kauemmas kirkon seinästä, Korpilahden lähikirkkoalueen vastuupappi Antti Koivisto ja suntio Tuula Liukko kertovat.

Kirkon paloturvallisuutta, ja muunkinlaista turvallisuutta, on varmistettu myös kameravalvonnalla ja valaistuksella sekä murtohälyttimillä. Kirkossa on myös automaattinen palohälytysjärjestelmä, josta lähtee hälytys suoraan pelastuslaitokselle.

– Ilkivaltaa torjuu varmasti sekin, että kirkolla on myös omatoimikäyttöä. Kirkko ei ole aina iltaisin pimeänä ja tyhjänä, vaan siellä liikkuu ihmisiä, Antti Koivisto toteaa.

– Remontin yhteydessä uusittiin sähköt, joten se vähentää sähköistä aiheutuvan palo riskiä. Samassa yhteydessä vinttiin tehtiin palo-osastot, jotka rajoittavat mahdollisen tulipalon leviämistä, Tuula Liukko kertoo.

Remontin yhteydessä myös vanha lähetyskynttelikkö vaihdettiin hiekka-astiaan, johon lähetystuohukset saa laittaa. Nykyinen astia on paloturvallisempi kuin vanha kynttelikkö.

– Toki kynttilöiden käsittelyssä pyritään varovaisuuteen muutenkin, Koivisto ja Liukko toteavat.

– Sammuttimet meillä on sisällä kirkossa. Kesällä olemme pitäneet ulkona vettä kastelukannuissa ja saavissa. Sitä voi käyttää, jos esimerkiksi tupakantumpista uhkaisi syttyä maastopalo. Ukkosenjohdattimet meillä on sekä tapulissa että kirkossa.

– Rautjärven jouluinen kirkkopalo toi mieleen monenlaisia ajatuksia; siellä oli ihmisiä sisällä kirkossa ja ovet oli vielä yritetty sitoa kiinni. Monet viime vuosien kirkkopaloista ovat tapahtuneet ilta- tai yöaikaan, kun kirkossa ei ole ollut ketään. Vanhemmissa kirkkopaloissa taas on jopa tallautunut ihmisiä kuoliaaksi, kun täydestä kirkosta on yritetty rynnätä ulos, Antti Koivisto sanoo.

Korpilahden kirkossa saa olla sisällä yhtä aikaa korkeintaan 756 ihmistä.

– Ennen remonttia suurin sallittu määrä oli 850 ihmistä, mutta remontin jälkeen sitä laskettiin. Kaikkien kirkossa olijoiden on ehdittävä ulos tietyssä ajassa, Tuula Liukko kertoo.

– Kirkossa on kolme ulko-ovea ja lisäksi neljäs ovi sakastin puolelta. Parvilta on kaksi reittiä alas, urkuparveltakin rappusten lisäksi pelastustikkaat. Ulko-ovien yläpuolella on poistumistien opasteet ja lisäksi meillä on poistumisvalot lattiassa, joita pystyy seuraamaan matalalla, vaikka kirkossa olisi savua.

Tuula Liukon mukaan kirkon arvoesineistä on laadittu lista, mistä selviää, mitä pitäisi pelastaa ensimmäisenä, jos se on mahdollista.

– Lista on seinässä tiedoksi palomiehille, ja siihen on merkitty esineiden sijaintipaikkojakin. Arvokkaimpiahan meillä ovat täällä alttaritaulut, joista vanhempi on ylhäällä parvella, ja kattokruunut. Alttaritaulu on remontin jälkeen laitettu kiinni siten, että se pitäisi pystyä tarvittaessa irrottamaan. Se on sitten eri asia, miten siihen olisi aikaa tai mahdollisuuksia tositilanteessa, molemmat alttaritauluthan ovat todella isoja, Tuula Liukko sanoo.

Jyväskylän seurakunnan kiinteistöpäällikön Maritta Lukkarisen mukaan seurakunnan kaikissa kokoontumistiloissa on automaattiset paloilmoittimet, joiden kautta lähtee hälytys heti pelastuslaitokselle.

– Niiden kuntoa ja hälytyslinjoja valvotaan reaaliaikaisesti. Henkilöturvallisuus on aina ykkösasia, mutta samalla pidämme huolta myös kiinteistöturvallisuudesta. Kiinteistöissä on monentyyppisiä hälyttimiä ja ilmaisimia sekä kameravalvontaa, Lukkarinen kertoo.

– Kirkkorakennukset ovat myös kansallista kulttuuriperintöä, joista on pidettävä huolta. Me toimimme kirkkohallituksen, museoviraston ja pelastuslaitoksen ohjeiden mukaan. Puukirkkojahan meillä on Korpilahden kirkko sekä Kuokkalan kirkko, mutta myös kivirakenteisissa kirkoissa on mittaamattoman arvokkaita puuosia.

Tiina Lamminaho