Rannilan tilan nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna 1894. Ensimmäisen kerran Rannilan tila on mainittu historiankirjoissa vuonna 1788, silloin omistajaksi on merkitty Juha Eerikinpoika Dominus. Tilan alkuperäinen päärakennus oli parinsadan metrin päässä nykyisestä päärakennuksesta.

– Maaliskuussa 1887 tilalla oli tulipalo. Silloinen päärakennus ja lähes kaikki muutkin tilan rakennukset paloivat, ainoastaan jyväaitta säästyi, Antti ja Katariina Järviluoma kertovat.

– Tulipalosta kerrottiin Keski-Suomi -lehdessä, Aamulehdessä ja Hufvudstadsbladetissa. Lehtijutuissa puhuttiin kartanosta, eli ilmeisesti palanut rakennus ei ollut 1700-luvun lopusta, vaan nuorempi, Antti Järviluoma toteaa.

Rannilan nykyinen omistaja on Antti ja Katariina Järviluoman äiti, Toini Järviluoma, omaa sukua Tikkala. Toini Järviluoma on syntynyt Rannilan talossa, sisaruksiltaan hän osti tilan vuonna 1974.

Rannila-nimen on arveltu tulevan ruotsin kielen sanasta granne eli naapuri. Tilaa ilmeisesti kutsuttiin Naapuriksi ja on epäilty, että pappi olisi kirjoittanut sen kirkonkirjoihin muotoon Grannila.

 

Nykyiselle omistajasuvulle Rannila siirtyi vuonna 1913, kun Johannes eli Jussi Tikkala osti tilan. Jussi Tikkala oli Katariina ja Antti Järviluoman äidin isänisä.

– Jussi Tikkala tuli Rannilaan Petäjävedeltä, mutta ilmeisesti hän oli lähtöisin täältä Tikkalan talosta, Antti ja Katariina Järviluoma kertovat.

– Hänen aikaan Rannilassa harrastettiin hevosjalostustakin, Jussi Tikkalan omistama varsa sai kunniakirjan Itä-Hämeen hevosjalostusliiton näyttelyssä vuonna 1929. Hevosten, lehmien ja sikojen lisäksi tilalla oli lampaita, joita pidettiin saaressa.

Jussi Tikkala kuoli vuonna 1944 ja leskeksi jäänyt Edit Tikkala myi talon pojalleen Aimo Tikkalalle. Kauppakirjassa määriteltiin tarkasti, mitkä osat talosta pysyvät vanhan emännän hallinnassa ja mitä hänelle kuuluu antaa vuosittain tilan tuotosta.

 

Nykyisin päärakennus on monta metriä alkuperäistä lyhyempi.

– Iso tupa, jossa oli iso leivinuuni, purettiin pois 1956, Antti ja Katariina Järviluoma kertovat.

– Aikoinaan tuvassa oli monenlaista toimintaa. Siellä pidettiin muun muassa koulua, tansseja, ohjelmallisia iltamia, kudontakurssia, kirjastoa ja elokuvanäytäntöjä. Äiti muistaa, että joskus myös jyväskyläläinen hattukauppias kävi esittelemässä hattujaan kyläläisille ja levitti ne Rannilan tupaan. Salin puolella taas on asunut evakoita Karjalasta, tila oli jaettu sermeillä pienempiin osiin.

Talossa on toiminut myös posti ja puhelinkeskus.

– Puhelinkeskus oli ensin tien toisella puolella olleessa pienessä punaisessa mökissä, eli Vanhassa Rannissa. Sieltä se siirrettiin tänne ja täällä puhelinkeskus oli vuoteen 1973 asti, Katariina Järviluoma kertoo.

– Vuonna 1976 tässä on tehty isompaa remonttia. Silloin taloon saatiin vesijohto. Samana vuonna remontoitiin terasseja ja myös talon sisätiloja.

Maanviljelys tilalta loppui vuonna 1964, kun Antti ja Katariina Järviluoman äidin isä Aimo Tikkala kuoli.

– Lahja-mummo asui tässä kuolemaansa asti. Navetassa oli edelleen hevosia; paikkoja vuokrattiin kyläläisille, Katariina Järviluoma muistelee.

 

Komean navetan piirustukset on päivätty vuodelle 1917, pihan aittarakennus on 1800-luvulta. Rivissä on viisi aittaa ja niiden jatkona puuvaja. Rakennus on koottu paikan päällä eri paikoista tuoduista aitoista. Pihapiirin vanhin rakennus on tulipalosta säästynyt jyväaitta.

– Jyväaitan seinässä on vuosiluku 1798. Sieltä löytyy muitakin kaiverruksia, seinään on pidetty kirjanpitoa viljelyksistä, Järviluomat kertovat. Samanlaisia kaiverruksia on myös pitemmän aittarakennuksen aittojen ovissa.

– Vanha sauna oli tien toisella puolella, aluetta kutsuttiin Saunapelloksi. Se on purettu jo vuosia sitten.

Nykyään päärakennus on keltainen, muut rakennukset ovat punamullan punaisia.

–  Alun perin myös päärakennus on ollut punainen. Talo paneloitiin ja maalattiin keltaiseksi sen jälkeen, kun taloa oli lyhennetty. Maalaus on uusittu useampaan otteeseen, Antti ja Katariina Järviluoma kertovat.

Uudempia rakennuksia pihassa ovat tynnyrisauna, huvimaja, kellari ja kissojen ulkoilutarha.

– Isämme Arto Järviluoma on rakennusmestari ja hän on remontoinut sekä taloa että piharakennuksia 50 vuoden ajan, Katariina Järviluoma kertoo.

– Kun perheemme asui Espoossa, kävimme täällä lomilla. Nykyään talolla on käyttöä ympäri vuoden. Vanhat pönttöuunitkin ovat tallella eli jokaisessa huoneessa on joku tulisija.

Tiina Lamminaho