Korpilahden yhtenäiskoululla on vietetty hyvinvointiin liittyviä teemaviikkoja alkuvuoden ajan. Viikkojen aikana käsitellään erilaisia hyvinvointiin vaikuttavia asioita ravinnosta ja nukkumisesta sosiaalisen median vaikutuksiin. Hyvinvointiteemaa käsitellään myös alakoulun puolella, mutta pääosassa hyvinvointiviikoissa ovat yläkouluikäiset.
– Tarkoituksena on antaa vinkkejä oman hyvinvoinnin edistämiseksi, ei niinkään kaataa tietoa oppilaille, koulunuorisonohjaaja Tiina Kallio toteaa.
– Aloimme kiinnittää huomiota oppilashuollossa koululaisten ruokailu- ja nukkumistottumuksiin jo syksyllä. Näytti siltä, että yläkouluikäisillä on paljon haasteita arjen hallinnassa, ja kun saimme viimekeväisen kouluterveyskyselyn tulokset, totesimme, että olemme aistineet tilannetta oikein.

Kouluterveyskyselyn tulokset näyttävät rehtori Satu Lahden mukaan huolestuttavilta.
– Monessa asiassa on menty huonompaan suuntaan. Etenkin tytöillä tyytyväisyys elämään on laskenut, ja siinä on taustalla varmaan koronarajoituksia, jotka ovat vaikuttaneet sosiaalisiin kontakteihin. Koulu-uupumus on lisääntynyt etenkin tytöillä ja niiden oppilaiden osuus, jotka pitävät koulunkäynnistä, on laskenut kahden vuoden takaisiin tuloksiin verrattuna 60 prosentista 40 prosenttiin, Lahti kertoo.
– Niiden oppilaiden määrä, jotka tuntevat terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi, on noussut, ja isossa kuvassa myös elintavat näyttävät huonontuneen. Niiden oppilaiden osuus, jotka eivät syö aamupalaa tai koululounasta on lisääntynyt, liikunnan harrastaminen on isossa kuvassa vähentynyt, etenkin pojilla, ja peräti 46 prosenttia tytöistä ilmoitti nukkuvansa alle kahdeksan tuntia arkisin. Myös nettiriippuvuus on lisääntynyt, eli entistä useampi vastasi esimerkiksi olleensa netissä, vaikka ei ole huvittanut, tai jättäneensä syömättä tai nukkumatta netin takia.
Huolestuttavaa Lahden mukaan on myös viime kevään kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten vastauksista esille tuleva päihdemyönteisyys.
– Monessa päihteisiin liittyvässä jutussa on menty huonompaan suuntaan, vaikka niiden oppilaiden osuus, jotka eivät käytä ollenkaan alkoholia, on lisääntynyt. Sen sijaan alkoholia viikoittain käyttävien osuus on lisääntynyt alle kahdesta prosentista yli seitsemään prosenttiin, ja kannabista ilmoitti kokeilleensa ainakin kerran melkein 20 prosenttia vastaajista, Lahti kertoo.

Hyvinvointiteemaviikoilla pyritään saamaan oppilaat itse kiinnittämään huomiota omaan hyvinvointiinsa vaikuttaviin tekijöihin.
– Ensimmäinen viikko oli johdattelua aiheeseen ja silloin tehtiin muun muassa arjen selviytymistaidot -kysely. Toisella viikolla paneuduttiin ravintoon ja liikuntaan ja muun muassa haastettiin oppilaita syömään aamupalaa ja kouluruokaa, paikallinen K-market myös lahjoitti oppilaille välipalahedelmiä. Viikkoon kuului myös taukoliikuntaa ja muun muassa pingisturnauksen aloitus, Tiina Kallio kertoo.
– Kolmannen viikon teemana oli ahdistuksen tunne osana elämää ja neljännellä viikolla vietimme mediataitoviikkoa. Sen yhteydessä käsittelimme etenkin sosiaalisen median vaikutusta omaan hyvinvointiin. Tällä hetkellä salakuvaaminen on aika iso ilmiö, ja siitäkin keskustelimme mitä saa julkaista ja mitä ei, samoin siitä, miten pitää toimia, jos joutuu netissä rikoksen uhriksi.
Tällä viikolla teemana on sosiaalinen ulottuvuus; koululla on kehuboxit, joihin saa jättää kehuja niin toisille oppilaille kuin koulun aikuisillekin. Viimeisen teemaviikon aiheena on erilaisuus, ja silloin käsitellään myötätuntoista suhtautumista itseen ja toisiin.

Valonpilkahduksiakin kouluterveyskyselyn tuloksista löytyi.
– Oppilaiden ja opettajien sekä muiden koulun aikuisten välit ovat tiivistyneet, ja entistä suurempi osa oppilaista kokee, että opettajat välittävät heistä ja kuuntelevat heitä, Lahti kertoo.
– Tämä saattaa olla koronan vaikutusta. Korona-aikaan oppilaiden seuranta on tiivistynyt ja opettajat ovat tulleet läheisemmäksi ja tutummaksi oppilaille.
Muina pieninä valonpilkahduksina Lahti mainitsee, että esimerkiksi poikien tyytyväisyys elämäänsä on hieman noussut, ja tytöt taas harrastavat hieman enemmän liikuntaa kuin ennen. Myös lukemiseen panostaminen koululla näyttäisi tuottaneen tulosta, kun vaikeuksia lukemiseen liittyvissä tehtävissä oli nyt entistä harvemmalla.
– Sekin on hyvä asia, että olemme saaneet uusia aikuisia kouluun. Kasvatusohjaajat aloittivat meillä syksyllä 2020, ja koulunuorisonohjaaja elokuussa 2021. Pystymme kokeilemaan uusia asioita ja saamme erilaisia näkökulmia; pystymme tukemaan oppilaiden arkea eri tavalla, Satu Lahti toteaa.

Tiina Lamminaho