Paavo Järvelän ja Saana Lappalaisen tytär syntyi kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa. Lapsiperhe-elämää aloiteltiin Kuopion yliopistollisen sairaalan perhehuoneessa, nyt tyttö kasvaa ja kerää voimia keskussairaalassa Jyväskylässä. – Isovanhemmatkin ovat olleet tohkeissaan, ja huolissaan, tämä on heille ensimmäinen lapsenlapsi, tuoreet vanhemmat kertovat.
Vuoden ensimmäinen vauva syntyi kaksi kuukautta etuajassa – pieni ja terhakka tyttö kasvaa vauhdilla.
Tämän vuoden ensimmäinen korpilahtelainen syntyi maailmaan kiireellä – liiankin kiireellä. Saana Lappalaisen ja Paavo Järvelän tytär syntyi 24. tammikuuta, kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa, raskausviikolla 31+5.
– Minulla oli 23. tammikuuta normaali, sovittu neuvolakäynti ja siellä juttelimme vielä muun muassa synnytyspelosta ja siitä, millaista kivunlievitystä haluaisin synnytykseen. Minulla oli lieviä raskausmyrkytyksen oireita, joten terveydenhoitaja Helena Majala lähetti minut Jyväskylään tarkempiin tutkimuksiin – onneksi, Saana Lappalainen kertoo.
Jyväskylässä huomattiin, että vauva on raskausviikkoihin nähden todella pieni ja Lappalainen lähettiin Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Istukka ei ollut toiminut kunnolla, joten vauva ei saanut tarpeeksi ravintoa ja vauvan verenkiertokin oli jo keskittynyt aivoihin ja sydämeen. Kuopiossa Lappalainen odotteli tutkimustuloksia yön ajan.
– Siinä vaiheessa, kun mentiin yhtäkkiä ambulanssilla pillit päällä Kuopioon, pelkäsin todella kovasti lapsen puolesta. Koko juttu tuli täysin yllätyksenä, ja yön aikana ehti miettiä jo vaikka mitä, Lappalainen muistelee.
– Seuraavana päivänä minulle tehtiin sektio; tyttö rääkäisi heti kovasti ja siinä vaiheessa tuli helpotus, kun kuuli, että vauva itkee. Rääkäisy oli niin kova, että siitä kuuli heti, että tytöllä on kovasti elämänhaluja.
Tyttö painoi syntyessään 900 grammaa ja pituutta hänellä oli 35,2 senttiä.
– Tyttö on terve, sydämessä ei ole mitään vikaa ja suolistokin toimii oikein. Hän on ainoastaan hyvin pieni, Saana Lappalainen kertoo.
– Voi sanoa, että oli onni onnettomuudessa, kun tämä meni näin ja se, ettei istukka toiminut kunnolla, huomattiin ajoissa, Paavo Järvelä toteaa.
– Iso kiitos terveydenhoitaja Helena Majalalle, että hän lähetti minut jatkotutkimuksiin, Lappalainen kiittelee.
Tällä hetkellä Lappalaisen ja Järvelän tytär on vastasyntyneiden teho-osastolla Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä.
– Nyt vain odottelemme, että tyttö kasvaa. Keskoskaappia tarvitaan niin kauan, että hänen oma lämmönsääntelynsä alkaa toimia, Lappalainen sanoo.
– Tyttö on kyllä kauhean terhakka, vaikka onkin pieni. Hän ilmoittaa heti, jos jokin asia alkaa ottaa päähän, jos esimerkiksi vaipanvaihto kestää liian kauan.
Saana Lappalainen on nyt ollut hyvin paljon sairaalassa vauvan vierellä, kotona hän ollut vain muutaman yön.
– Vauvan luota on ollut tosi vaikea lähteä yöksi kotiin, vaikka tietää, että häntä hoidetaan hyvin. Toisaalta, kun on ollut kotona yön, on itse saanut paljon lisää energiaa. Onneksi meillä on ystäviä, joilla on ollut keskosvauvoja; heiltä on saanut tukea ja neuvoja ja he ovat myös muistuttaneet, että pitää pitää huolta itsestäänkin, Lappalainen sanoo.
Lappalaisen ja Järvelän esikoista on jo kotona odottamassa monenlaisia vauvatavaroita.
– Kaikki ei kyllä vielä ollut valmiina, kun aikaa piti olla vielä kaksi kuukautta, Saana Lappalainen toteaa.
– Siitä ei ole vielä mitään tietoa, koska tyttö pääsee kotiin – eikä siitä, minkä kokoinen hän on silloin. Ainakin hän on nyt kasvanut hyvää vauhtia, painoa tulee lisää joka päivä, Lappalainen ja Järvelä iloitsevat.
Tiina Lamminaho