Korpilahden maisemat inspiroivat taiteilijoita jo yli sata vuotta sitten. Tunnetuin täällä maalaamassa käynyt taiteilija on Akseli Gallén-Kallela, joka saapui ensimmäisen kerran Korpilahdelle 21-vuotiaana, taiteilijauransa alkupuolella, vuonna 1886. Taiteilija asui kesän Heinosniemellä ja maalasi lukuisia tauluja, joihin ikuisti niin Korpilahden maisemia kuin paikallisia ihmisiäkin.

Hanna Keljo kirjoittaa Humakiin vuonna 2004 tekemässään opinnäytetyössä ”Erämaata etsimässä – Kultakauden kuvataiteilijat Korpilahdella”, että Gallén-Kallela oli suunnitellut jo pitkään retkeä Sisä-Suomeen, aitosuomalaisiin maisemiin. Gallén-Kallela oli naturalisti ja realisti; naturalismin luonteeseen kuului, että taiteilijan oli pyrittävä mahdollisimman läheiseen kontaktiin kuvattavansa kanssa. Yksi syy siihen, miksi Gallén-Kallela valitsi juuri Korpilahden, on Keljon mukaan se, että 1880-luvulla Korpilahti oli kauniin ja koskemattoman maalaispitäjän maineessa.

Gallén-Kallelan Korpilahdella kesällä 1886 maalaamiksi tauluiksi Hanna Keljo mainitsee ainakin taulut Muikunpaistaja, Huutolaispoika Suliini, Kekki-renki, Käsikivellä jauhaja, Eksynyt, Ystävyys, Päijänne, Luhtiaittoja Korpilahdella sekä Iltamaisema Korpilahdella. Keljon mukaan Gallén-Kallelan tiedetään yrittäneen myös ensimmäistä Kullervo-aiheista öljymaalausta Korpilahdella kesällä 1886.

Gallén-Kallela palasi Korpilahdelle useaan otteeseen, viimeisen kerran hän vietti kesää Heinosniemellä vuonna 1928.

1890-luvulla Gallén-Kallelan kanssa yhtä aikaa Korpilahden Vespuolella, Mutasen pappilassa oleilivat taiteilija, Turun piirustuskoulun opettaja Fredrik Ahlstedt ja hänen puolisonsa taiteilija Nina Ahlstedt. Mutasen pappilassa, vuonna 1886 syntyneen Alvar Cawénin kodissa vieraili useitakin taiteilijoita, kun Alvar Cawén oli lapsi ja nuori, ja vierailujen on arveltu johdattaneen Alvar Cawénia kohti taiteilijan uraa. Yhdeksi merkittäväksi henkilöksi Alvar Cawénin uravalinnan kannalta mainitaan Korpilahden kirkon alttaritaulun maalannut Wilho Sjöström, joka vieraili Mutasen pappilassa vuonna 1904. (Museot.fi-nettisivusto)

Alvar Cawénin isän Frans Cawénin kuoleman jälkeen perhe muutti Porvoon lähistölle vuonna 1909, mutta Alvar Cawén palasi lapsuutensa maisemiin lukuisina kesinä ja monet hänen tauluistaan on maalattu Korpilahdella, tai ainakin ne ovat saaneet vaikutteita täältä.

Hyrkkölästä kehittyi 1900-luvun alussa lomaparatiisi, joka veti puoleensa monenlaisia kesävieraita. Hyrkkölän kyläkirjan ”Vuorten kainalossa vetten syleilyssä” mukaan alkuvuosina monet vieraista olivat kuvataiteilijoita, jotka eivät hakeutuneet Korpilahdelle lomailemaan, vaan pikemminkin etsivät työrauhaa.

Ensimmäinen ”hyrkköläläistaiteilija” oli Yrjö Ollila, joka asui ja maalasi Vinnissa vuosien 1912 – 1919 aikana. Vinnissä majaili myös Uuno Alanko. Tunnetuin Hyrkkölässä vierailleista taiteilijoista, Eero Järnefelt, asui puolestaan Sihverin talossa. ”Taiteilijaryntäyksen” Hyrkkölään sai aikaan taidekauppias Ivar Hörhammer, joka oli kierrellyt seudulla ostamassa taloista ryijyjä.

Hyrkkölässä ollessaan taiteilijat maalasivat paljon ja käyttivät paikallisia malleinaan. Eero Järnefelt on muun muassa ikuistanut Sihverin tuvan isoine uuneineen ja Fredrika-emäntineen vuonna 1919. Taiteilijat kävivät myös maalausretkillä Haukkavuoressa.

1900-luvun alkuun ajoittuu myös Hugo Simbergin vierailu Korpilahdella. Simberg asui ja maalasi Putkilahdessa kesän 1915.

 

Putkilahti nousi valtakunnalliseenkin tietoisuuteen ”taidepaikkakuntana” 1940-luvun lopussa ja 1950-luvun alussa. Ensimmäinen kuvataidekurssi Putkilahdessa pidettiin vuonna 1948, taiteilija Helmer Selinin ja putkilahtelaisen maanviljelijän Osmo Salmisen aloitteesta. Vuonna 1955 kuvataidekurssit siirtyivät kirkonkylälle, viimeinen pidettiin 1957.

Lehdistö oli kiinnostunut kuvataideleireistä alusta lähtien. Putkilahden kyläkirjan ”Häreviä hakamiehiä ja väkeviä vaimoja” mukaan jo ensimmäisestä kuvataideleiristä oli juttua Keskisuomalaisessa; jutussa kurssilla opettanut taiteilija Uuno Alanko kehui, ettei ole missään tavannut yhtä aiherikasta paikkaa kuin Putkilahti.

Alun perin Putkilahden kuvataideleirit oli suunnattu lähinnä harrastajille, mutta vuosien kuluessa ammatillisuus korostui kurssien ohjelmassa. Taiteilija Helmer Selin – hänkin laajasti tunnettu korpilahtelaistaiteilija – johti kursseja koko ajan, opettajina oli monia nimekkäitä taiteilijoita. Opiskelijoita Putkilahden ja Korpilahden kuvataidekursseilla oli kymmenen vuoden aikana yhteensä yli 280, moni heistä tuli tunnetuksi ammattitaiteilija myöhemmin. Liekö taideleireillä ollut vaikutusta myös vuonna 1945 Putkilahdessa syntyneen Hannu Riikosen uravalintaan – pitkän uran taiteilijana tehneen Hannu Riikosen teoksia voi ihailla Höyry-gallerian näyttelyssä syyskuun alkuun asti.

Tiina Lamminaho

Lähteet:

Hanna Keljo: Erämaata etsimässä – Kultakauden kuvataiteilijat Korpilahdella, Paikalliskulttuurihanke Kumotus 2004

Hyrkkölän kyläkirja Vuorten kainalossa vetten syleilyssä, Hyrkkölän kyläyhdistys 2005

Putkilahden kyläkirja Häreviä hakamiehiä ja väkeviä vaimoja, Putkilahden kyläseura ry 2003

Ari T. Manninen: Sijaintinsa vanki, perinteensä renki. Korpilahden historia 1920-luvulta 2000-luvulle, Jyväskylän kaupunki 2012

Museot.fi -nettisivusto: näyttelykalenteri, Alvar Cawénin Korpilahti -näyttelyn esittely vuodelta 2013