
Saakoskella asuvan Katri Alatalon Käärmeiden kaupunki nostettiin viiden viime vuoden parhaan suomalaisen fantasiakirjan listalle.
Uusi kirja tulossa maaliskuussa, aavikkofantasiaa taas joskus myöhemmin.
Korpilahtelaisen Katri Alatalon Käärmeiden kaupunki valittiin viiden viime vuoden parhaan suomalaisen fantasiakirjan joukkoon. Suomen Tolkien-seura Kontu ry:n myöntämän Kuvastaja-palkinnon sai Elina Rouhiainen kirjallaan Muistojenlukija, mutta Alatalo pitää jo ehdokkaaksi eli viiden parhaan fantasiakirjan listalle pääsemistä hienona tunnustuksena.
– Taso on kova ja tuntuu, että suomalainen fantasiakirjallisuus paranee koko ajan. Tekijöitä tulee lisää ja pienkustantamojen lisäksi isotkin ovat tarttuneet fantasiaan, Alatalo sanoo.
Alatalon Käärmeiden kaupungin kustantaja on Gummerus, aiemmin Alatalon kirjoja on kustantanut Vaskikirjat.
– Viime vuonna toimitin Vaskikirjoille novelliantologian eli teen edelleen yhteistyötä myös Vaskikirjojen kanssa. Monella kirjailijallahan on useampi kustantaja, enkä minäkään halua sulkea mitään pois. Mutta oli hienoa, että pääsin yhteistyöhön Gummeruksen kanssa, olen ollut todella tyytyväinen, Alatalo toteaa.
Alatalon Käärmeiden kaupunki on aavikkofantasiaa, ja Alatalon aiemmista kirjoista poiketen luokiteltu sekä aikuisten että nuorten kirjallisuudeksi.
– Fantasiassa ikäryhmä ei ole niin oleellinen, enemmänkin ratkaisee genre, Alatalo toteaa.
– Aavikkofantasiaa Suomessa ei ole juuri julkaistu, olen lukenut sitä itse englanniksi. Taru sormusten herrasta -maailmaan saa vaihtelua, kun ottaa vaikutteita muista kulttuureista.
Käärmeiden kaupungissa liikutaan lähellä Tuhannen ja yhden yön tarinoiden maailmaa.
– Tuhannen ja yhden yön tarinoiden lisäksi olen saanut inspiraatiota Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisestä. Itse olen käynyt Egyptissä kerran ja lapsena olen asunut puoli vuotta Australiassa, eli olen nähnyt aavikkoa muutenkin kuin elokuvissa. Käärmeiden kaupungin maailma ei kuitenkaan ole meidän maailmaamme; jos se sijoittuisi esimerkiksi historialliseen Egyptiin, olisin joutunut tekemään taustatyötä paljon enemmän, Alatalo sanoo.
– Ihailen hirveästi historiallisen fiktion kirjoittajia, itse en jaksa tehdä sellaista määrää taustatyötä, vaan minun on pakko päästä kirjoittamaan tarinaa.
Taustatyötä fantasiakirjallisuuskin kuitenkin vaatii; Käärmeiden kaupunkia varten Alatalo kävi muun muassa tutustumassa käärmeisiin eläintarhassa.
– Jossain vaiheessa aion kyllä kirjoittaa meidän maailmaamme sijoittuvaa fantasiaa. Kuvitteellisesta maailmasta kirjoittaessaan joutuu miettimään sitäkin, millaisia sanoja voi käyttää. Esimerkiksi meidän kirosanammehan tulevat uskonnosta, ja jos kuvitteellisessa maailmassa ei ole uskontoja, ei niitä voi käyttää, eikä esimerkiksi oikeita nimiä. Kuvitteellista maailmaa pitää myös kuvailla paljon, koska se ei ole lukijoille tuttu, Alatalo sanoo.
Alatalo kertoo aloittaneensa Käärmeiden kaupungin kirjoittamisen jo yhdeksän vuotta sitten.
– Silloin kirjoitin alun, eikä se ole juuri muuttunut. Sitten tulikin kaikkea muuta väliin, tein muun muassa gradun, Alatalo kertoo.
Välissä ilmestyi myös kolme romaania ja novellikokoelma. Vuonna 2012 ilmestynyt Alatalon ensimmäinen romaani Karnin labyrintti oli myös Kuvastaja-palkintoehdokkaana. Mustien ruusujen maa -trilogiassa ilmestyivät vielä Laulu kadonneesta saaresta ja Kevääntuoja. Novellikokoelma Älä riko pintaa ilmestyi vuonna 2016.
– Käärmeiden kaupunki tuntuu kyllä tähänastiselta pääteokselta, se oli koko ajan taustalla odottamassa, Alatalo toteaa.
– Tänä vuonna minulta ei ilmesty kirjaa eli menossa on urani toinen välivuosi – ja se on ihan hyvä asia.
Seuraava Alatalon kirja ilmestyy maaliskuussa.
– Se ei ole Käärmeiden kaupungin maailmaa, vaikka siihenkin maailmaan sijoittuva uusi kirja on jo suunnitteilla. Fantasiaa maaliskuussa ilmestyvä kirjakin on, minulle ei oikein koskaan tule ideaa, joka ei olisi fantasiaa. Minusta on kiva miettiä, mitä erilaisia taikuuksia voisi olla. Käärmeiden kaupungissa on esimerkiksi käärmetyttö, joka pystyy kommunikoimaan käärmeiden kanssa ja muodonmuuttaja, jonka hahmon kautta voi miettiä, miten ihmiset esittävät erilaisia rooleja.
Äskettäin Katri Alatalo valittiin Taiteen edistämiskeskuksen Keski-Suomen taidetoimikunnan puheenjohtajaksi vuodenvaihteessa alkavaksi kaksivuotiskaudeksi.
– Erilaiset yhdistys- ja luottamustoimet ja asioiden edistäminen ovat kiinnostaneet minua aina. Tällä hetkellä olen myös Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry:n hallituksessa. Sen puitteissa järjestimme juuri kauhukirjoittamisen kurssin Jyväskylässä, Alatalo kertoo.
Itse Katri Alatalo sanoo kirjoittaneensa lapsesta lähtien.
– Ensimmäinen julkaistu tekstini oli Korpilahti-lehdessä ilmestynyt novelli vuonna 1995, olin silloin kymmenvuotias, Alatalo muistelee.
– Tällä hetkellä kirjoittaminen on minulle päätyö, opetushommia teen sivutoimisesti Jyväskylän yliopiston kielikeskuksessa ja avoimessa yliopistossa, äidinkielenopettajaksi vuonna 2010 valmistunut Alatalo kertoo.
Tiina Lamminaho