– Vakituisesta virasta piti luopua 68-vuotiaana, mutta keikkahommia teen edelleen, Säynätmäki kertoo.
Heikki Säynätmäki tutustui MM-kisalatuihin hiihtämällä.
– Se oli vähän samanlaista kuin jos olisi kiivennyt Laajavuoren laskettelurinteen päälle ja sitten laskenut alas. Heti lähdön jälkeen on sellainen 80 metrin nousu, mitään sunnuntaihiihtolatuja ne eivät ole, Heikki Säynätmäki kuvailee keskiviikkona alkavien Seefeldin MM-kisojen latuja. Äskettäin 70 vuotta täyttänyt Säynätmäki kävi tammikuussa hiihtämässä kisaladut läpi.
– Kisat minä katson televisiosta, ideana oli nimenomaan päästä hiihtämään ladut itse. Nyt kisojen aikaan yleisö ei tietenkään ladulle pääse, Säynätmäki toteaa.
Säynätmäen mieleen laduista jäivät etenkin nousut ja laskut.
– Tasaista ei juuri ollut. Jotkut laskuista ovat todella hurjia, lentokelillä jopa vaarallisia. Kaikki matkat hiihdetään melko lähellä hiihtostadionia, viidenkympin hiihtokin kahdeksan kilomerin lenkillä, jota kierretään kuin formulakisoissa, Säynätmäki kertoo.
– Lunta siellä on paljon, ainakin metrin verran. Katsojia varten on tehty polkuja, joita pitkin pääsee ladun varteen ja niissä penkat nousevat metrin korkeuteen.
Seefeldiin Säynätmäkeä houkutteli MM-kisalatujen lisäksi se, että paikkakunnalla on hiihdetty myös kaksissa olympialaisissa, vaikka ladut nyt ovatkin erilaiset kuin olympialaisissa.
– Olympialaisia olen seurannut jo vuodesta 1960, kun talviolympialaiset olivat Squaw Valleyssa. Vuonna 1964 olympialaiset olivat Innsbruckissa ja Seefeldissa, silloin minä olin jo ihan täysverinen penkkiurheilija, Säynätmäki kertoo.
– Silloin, kun minä aloin seurata hiihtoa, ykkösnimi suomalaisista hiihtäjistä oli Veikko Hakulinen. Sitten tuli Eero Mäntyranta ja tietysti Juha Mieto. Mieleenpainuvin suomalaissuoritus on ollut Matti Nykäsen kolme kultamitalia Calgaryn talviolympialaisissa, sellaista ei toista ihan heti tule. Ja nyt ovat sitten Iivo Niskanen ja Krista Pärmäkoski. Vaikka kyllä minä seuraan urheilua, vaikka suomalaiset eivät menestyisikään. Hiihdon lisäksi yleisurheilua ja muun muassa jalkapallon MM-kisoja.
Itse Säynätmäki sekä hiihtää että harrastaa hirvenhiihtoa.
– Olen ollut mukana Etelä-Korpilahden Jahdin hirviporukassa joka vuosi vuodesta 1986 lähtien ja hirvenhiihtokilpailuihin olen osallistunut 30 vuoden ajan, Säynätmäki kertoo.
– Useimmiten menestystä ei ole juuri tullut, mutta toissa vuonna voitin hirvenkävelyn Suomen mestaruuden. Hiihtämässä käyn, kun töiltä ehdin. Nyt olen viime vuosina käynyt pääsiäisen aikaan Lapissa hiihtämässä.
Särkijoelta kotoisin oleva Säynätmäki kirjoitti ylioppilaaksi Korpilahden yhteiskoulusta 51 vuotta sitten. Hammaslääkäriksi hän opiskeli Turun yliopistossa ja sai ensimmäisen vakituisen virkansa Jämsänkoskelta vuonna 1978. Jämsän ja Jämsänkosken lisäksi hän on ollut hammaslääkärinä muun muassa Jyväskylässä.
Tiina Lamminaho
