Seurakunnan Aamupysäkillä jaetaan ruoka-apua kerran kuukaudessa; tämän vuoden alusta jaossa on ollut EU-kassien lisäksi Korpilahden S-marketista lahjoitettua ruokaa. – Jaossa on myös vaatteita. Otamme mielellämme vastaan vaatelahjoituksia, tarvetta on kaikenikäisten ja kaikenkokoisten vaatteille, kunhan ne vain ovat ehjiä ja puhtaita. Jos haluaa lahjoittaa vaatteita tai muuta tarpeellista, voi ottaa yhteyttä minuun, tarvetta on läpi vuoden, diakonissa Kirsi Lepoaho sanoo.

Tilapäistä apua on jaettu jo yli 20 vuotta – EU-ruokakasseja tarvitaan edelleen.

– Vuonna 1996 tähdennettiin, että tällainen seurakuntien jakama ruoka-apu tulee tilapäiseen ahdinkoon, toteaa Irja Lahtinen, joka oli perustamassa Korpilahdelle ruokapankkitoimintaa yhdessä silloisen Korpilahden seurakunnan diakonissan Marjatta Salon kanssa.

Nyt, yli 20 vuotta myöhemmin, ruoka-avulle on edelleen tarvetta. Korpilahdella EU-kasseja jaettiin viime vuonna yhteensä 215, parikymmentä joka kuukausi.

– Kävijät eivät ole aina samoja. Ruoka-apu koskettaan Korpilahdellakin noin sataa ihmistä vuosittain, diakonissa Kirsi Lepoaho toteaa.

Irja Lahtisen mukaan vuonna 1996, kun ruoka-apua alettiin jakaa, tarve oli suuri.

– Silloin jaoimme ruokakasseja pappilan yläkerrassa, jonoa oli portaat täynnä, Lahtinen muistelee.

– Mutta niistä ajoista porukka on vaihtunut paljon. Silloin lähes kaikki avuntarvitsijat olivat miehiä, naisia oli joukossa vain muutama.

Nykyään ruoka-avun hakijoissa on niin naisia kuin miehiäkin, eläkeläisiä ja lapsiperheitä.

– Monet ovat pitkäaikaistyöttömiä tai pienellä eläkkeellä sinnitteleviä, Lepoaho kertoo.

Korpilahdella EU-ruoka-apua jaetaan nykyisin kerran kuukaudessa seurakuntatalossa, Aamupysäkin yhteydessä. Tarjolla on ruokakassin lisäksi yhteinen aamupala ja hartaus.

– Ruoka-avun saaminen ei edellytä hartauteen osallistumista. Tuki on tarkoitettu kaikille vähävaraisille; me emme kysy, kuuluuko hakija seurakuntaa vai ei, Lepoaho kertoo.

– Yhteinen aamupala taas tuo yhteisöllisyyttä eli tämä on vähän sellainen yhteisöruokailu samalla.

Tämän vuoden alusta lähtien EU-kassien lisäksi jaossa on ollut myös Korpilahden S-marketin lahjoittamaa ruokaa.

– Mukana on ollut esimerkiksi lihaa, joka on pakastettu, kun päiväys on ollut menossa vanhaksi. S-marketista olemme saaneet jaettavaksi myös esimerkiksi leipää ja maitotuotteita; erilaiset tuoretuotteet ovat todella hyvä lisä EU-kassien kuivaelintarvikkeille, Lepoaho kiittelee.

EU-kassista löytyy muun muassa jauhoja, puurohiutaleita, hernekeittoa, makaronia ja lihasäilykettä. EU:n ruoka-apu rahoitetaan Euroopan Unionin vähävartaisten avun rahastosta; alun perin rahaston avulla pyrittiin tasaamaan eri alueiden ylituotanto-ongelmia, nykyisin jäsenmaat pääsevät vaikuttamaan siihen, millaisia elintarvikkeita ne saavat jakoon. Suomessa EU:n ruoka-apua koordinoi Maaseutuvirasto. Suomen luterilaisista seurakunnista yli 90 prosenttia jakaa EU-ruoka-apua. Tilastojen mukaan 440 000 suomalaisen tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen, EU:n suhteellisen köyhyysrajan alapuolella elää 660 000 suomalaista eli heidän tulonsa jäävät alle 60 prosenttiin väestön keskimääräisestä käytettävissä olevasta tulosta.

Jyväskylän seurakunnan alueseurakunnista Korpilahti on ainoa, jossa on omaa EU-kassien jakoa. Muissa alueseurakunnissa jaetaan ruokapankkiseteleitä, joilla apua voi hakea Jyväskylän Katulähetyksen hallinnoimasta ruokapankista; Katulähetyksen lisäksi ruokapankkitoiminnassa ovat mukana Jyväskylän seurakunta ja kaupunki sekä Tikkakosken ja Palokan helluntaiseurakunnat. Myös Korpilahdella voi valita, haluaako hakea avustuskassin Korpilahdelta vai ruokapankista Jyväskylän Sammonkadulta.

– Ruoka-avulle on todellista tarvetta edelleen. Toiminta alkoi 1990-luvun laman aikana; niistä ajoista avunhakijoiden joukko on moninaistunut paljon, Jyväskylän seurakunnan diakonian työalasihteeri Heini Lekander kertoo.

– Mukaan on tullut entistä enemmän lapsiperheitä. Nyt opiskelijoiden osuus on kasvussa ja entistä enemmän mukana on myös iäkkäämpiä ihmisiä. Myös maahanmuuttajataustaiset perheet ovat iso ryhmä. Itse olen huolissani piiloon jäävästä hädästä, sellaisista ihmisistä, jotka eivät pääse hakemaan apua. Olen haaveillut kiertävästä ruoka-apuautosta, joka voisi käydä kylilläkin; Tampereella on sellainen ainakin ollut, mutta se tietenkin maksaa; seurakunnan ja järjestöjen kantokyky ei sellaiseen riitä.

Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksellä torjutaan nälkää niin Suomessa kuin ulkomailla. Kotimaassa apua jaetaan paikallisseurakuntien ja Kirkon diakoniarahaston kautta, ulkomailla autetaan katastrofien ja konfliktien aiheuttamissa hätätilanteissa pahiten kärsineitä ihmisiä Kirkon Ulkomaanavun kautta. Yhteisvastuukeräys käynnistyi 4. helmikuuta ja se jatkuu toukokuun alkuun asti.

Tiina Lamminaho