Komppa-Seppälän tilalle asennettiin 129 neliötä aurinkopaneeleita. – Aurinkopaneeleiden hinnat ovat laskeneet, joten investointi on kannattava, varsinkin, kun meillä kuluu paljon sähköä juuri kesäaikaan, Marja Komppa ja Ari Seppälä sanovat.
Komppa-Seppälän tilalle asennettiin aurinkovoimala.
– Olemme seuranneet aurinkopaneeleiden hintoja jo useamman vuoden ajan. Nyt hinnat ovat tulleet sen verran alas, että laskimme investoinnin taloudellisesti kannattavaksi, Ari Seppälä toteaa. Komppa-Seppälän tilalle asennettiin 129 neliötä aurinkopaneeleita; aurinkovoimala tuottaa maksimiteholla 20 kilowattia sähköä.
– Meillä kuluu sähköä enemmän juuri valoisaan aikaan. Pakastimet, joissa säilytämme Järki särki -säilykkeisiin käytettävää kalaa, kuluttavat paljon sähköä kesällä, samoin tilan toinen tuotantoala eli hunajan linkous ja hunajan pakkaus. Ja myös kalanperkaukseen kuluu sähköä, Marja Komppa selvittää.
– Kun suurin osa sähkönkulutuksesta osuu juuri siihen aikaan, kun aurinkovoimala tuottaa hyvin sähköä, investoinnin takaisinmaksuaika on lyhyempi kuin jos sähkökäyttö ajoittuisi enimmäkseen talviaikaan. Uusiutuvan energian käyttö sopii meidän arvoihimme ja tämä oli siinä mielessä periaatteellinen ratkaisu, mutta laskimme toki myös taloudellista kannattavuutta.
Komppa-Seppälän tilan aurinkovoimala tuli maksamaan 30 000 euroa, takaisinmaksuaika tilan sähkönkäytöllä on noin kahdeksan vuotta.
– Kilpailutimme eri toimittajia, hintaerot olivat yllättävänkin suuria. Pyysimme tarjouksen kuudelta toimittajalta ja eroa hinnoissa oli jopa kolmisenkymmentä prosenttia, Ari Seppälä kertoo.
– Kannattavuutta lisää se, että maatilat ja yritykset voivat hakea tukea investointiin, maatiloilla tukiprosentti on 35. Järjestelmän käyttöikä on pitkä; vielä 20 vuoden päästä aurinkopaneeleiden pitäisi tuottaa sähköä 85 prosenttia maksimitehosta. Järjestelmään kuuluva invertteri, joka muuntaa tasavirran vaihtovirraksi, on kuluva osa ja sen joutuu luultavasti vaihtamaan ennen kuin paneelit.
Aurinkopaneelit on pystytetty pellolle, yhteen 39 metriä pitkään riviin.
– Meidän kattomme ovat väärään suuntaan ja vieressä oleva mäkikin varjostaa kattoja, joten paneelien pystyttäminen pellolle oli parempi ratkaisu kuin niiden asentaminen katolle. Ja onhan alakin niin iso, etteivät ne olisi oikein katolle mahtuneetkaan, Marja Komppa sanoo.
– Yleensä maa-asennukset tehdään ruuvipaaluilla, mutta meillä perustukset tehtiin vanhoista betonisista ratapölkyistä, kun meillä oli Tampereen radan vanhoja ratapölkkyjä. Perustuksia oli tekemässä Leustun Kaivu, Ari Seppälä kertoo.
Ari Seppälän mukaan aurinkosähkö lähes riittää tilan tarpeisiin.
– Kalankeittouuni vie 20 kilowattia sähköä, joten kun sen laittaa päälle, se haukkaa koko aurinkopaneelien tuoton. Mutta toisaalta emme käytäkään muuta paljon sähköä kuluttavaa juuri samaan aikaan. Aurinkoisina päivinä me pääsääntöisesti tuotamme sähköä enemmän kuin kulutamme ja ylijäämän myymme valtakunnan verkkoon. Sähkön myyminen ei tosin ole taloudellisesti kannattavaa, mutta akut, joihin ylijäämää voisi varastoida, ovat niin kalliita, ainakin vielä, ettei niidenkään hankkiminen kannata.
Seppälän mukaan aurinkopaneelit tuottavat sähköä myös puolipilvisellä säällä.
– Marraskuun puolivälistä helmikuun puoliväliin aurinko on niin matalalla, että silloin sähköntuotto on käytännössä nolla, mutta kokonaisuudessaan Suomessa saa tuotettua aurinkosähköä yhtä paljon kuin esimerkiksi Saksassa; aurinkopaneelien teho laskee ilman lämmetessä, eli Keski-Euroopassa aurinkopaneelien teho laskee keskikesällä.
Komppa-Seppälän aurinkopaneelit toimitti Finnwind Oy. Yritys on asentanut aurinkosähköjärjestelmiä vuosikymmenen alusta asti.
– Kolmen viime vuoden aikana markkinat ovat alkaneet kasvaa vauhdilla. Megawateissa mitattuna viime vuonna aurinkosähköjärjestelmiä asennettiin kaksi kertaa niin paljon kuin edellisenä vuonna ja arvion mukaan tänä vuonna niitä asennetaan kaksi kertaa niin paljon kuin viime vuonna, myyntipäällikkö Juha Pölönen Finnwind Oy:stä kertoo.
– Kappalemääräisesti järjestelmiä asennetaan tuhansia vuosittain. Määrällisesti niitä laitetaan eniten omakotitaloihin, mutta megawatteja tulee eniten yritysten ja maatilojen isommista järjestelmistä. MTK lähti myös tukemaan maatilojen aurinkosähköinvestointeja omalla jäsenkampanjallaan.
Pölösen mukaan aurinkosähköjärjestelmien hinnat ovat tulleet reilusti alaspäin, mutta nyt hintojen lasku on tasaantunut.
– Kymmenen vuoden takaisista hinnoista on jäljellä ehkä viitisentoista prosenttia eli tuotetta, jota myytiin kymmenen vuotta sitten 70 000 eurolla, myydään nyt noin kymppitonnilla. Mutta en usko, että hinnat enää laskevat samaa tahtia, siinä alkavat tulla jo tuotantokustannukset vastaan, Pölönen sanoo.
Tiina Lamminaho