
Reilu viikko sitten karhu kävi kaatamassa roska-astian ja penkomassa roskia Hirvimäessä. Miika Kaulimo ja kolmasluokkalainen Mimi näkivät karhun, neljävuotias Frans ei. Ural-koira ajoi karhun lopulta tiehensä pihan läheisyydestä.
Erauspentu ammuttiin heti metsästysajan alussa.
– Yllättävän kesy se oli, toteaa Miika Kaulimo Hirvimäessä talon pihaan tulleesta karhusta.
Kaulimo lähti koirien kanssa pihalle reilu viikko sitten perjantai-iltana ja huomasi koirien käytöksestä heti, että pihalla oli jotain tavallisuudesta poikkeavaa.
– Karhu oli kaatanut tien varressa olevan roska-astian ja levitellyt roskia ympäriinsä. Ja tähän lähelle, ihan muutaman kymmenen metrin päähän se jäi pyörimään, vaikka tulimme koirien kanssa ulos, Kaulimo kertoo.
– Oli vielä ihan valoisaa, joten karhun näki hyvin. Kauhean iso se ei ollut.
Aiemmin Kaulimo ei ole karhua pihassa tai ihan lähitienoilla nähnyt, jälkiä on kuitenkin ollut lähistöllä. Tällä kertaa karhun näki myös kolmasluokkalainen Mimi Kaulimo.
– Tyttö sanoi, ettei kyllä mene maanantaiaamuna Hirvimäentien varteen koulutaksia odottamaan. Ja taksi onkin nyt hakenut Mimin muutamana päivänä pihasta asti, Miika Kaulimo kertoo.
– Tänä vuonna karhuhavaintoja on ollut Korpilahdella enemmän kuin aikaisemmin. Keväällä, ja nyt taas, kun syksy lähenee, havaintoja on ilmoitettu useampia viikossa, petoyhdyshenkilö Petri Loberg kertoo.
– Keskikesällä havaintoja ei juuri tullut, eli karhut pysyivät siellä, missä niiden pitäisikin pysyä, siis metsässä.
Hirvimäen lisäksi karhu on nähty ainakin Saakoskella ysitien varressa, missä se päätyi videollekin elokuun puolivälissä, toukokuussa karhuhavaintoja tuli Kotamäestä, keskeltä asuinaluetta.
– Karhu on kaatanut roskapönttöjä ja hajottanut kompostoreita. Myös mehiläispesiä on tuhottu, sekä keväällä että nyt syksyllä, Loberg kertoo.
– Se, että karhuhavaintojen määrä on kasvanut, viittaisi siihen, että karhujen määrä on kasvanut ja ne ovat tulleet rohkeammiksi, kun ovat tottuneet ihmisen hajuun. Yhden karhun liikkuma-alue on noin 50 kilometriä kanttiinsa, eli karhulla on laaja reviiri. Roskapöntöistä ja kompostoreista karhu hakee helposti saatavilla olevaa ruokaa, ja sillä on hyvä hajuaisti.
Jos karhu tulee pihaan, pitää Lobergin mukaan soittaa hätäkeskukseen.
– Itse voi myös meluta, hakata vaikka kattilankansia, ja yrittää sillä häätää karhua. Mutta kannattaa pysyä sisätiloissa, Loberg toteaa.
Suomen riistakeskus myönsi toukokuun lopussa vahinkoperusteisen poikkeusluvan yhden karhun pyyntiin Jyväskylän, Muuramen ja Jämsän alueilla, kun karhu oli hajottanut toukokuun aikana ainakin 26 mehiläispesää, sähköpaimenaidasta huolimatta.
– Silloin karhua ei saatu kaadettua. Lupa oli voimassa kolme viikkoa, eikä karhu sinä aikana näyttäytynyt, Loberg kertoo.
Viime syksynä Korpilahden maapuolen ja Jämsän alueella oli kaksi karhunkaatolupaa, mutta silloinkaan karhuja ei saatu nurin.
– Viime vuonna täällä tekivät tuhoja emo ja kaksi alle vuoden ikäistä pentua, ja nehän ovat rauhoitettuja, Loberg selvittää.
Tämän vuoden karhujahti tuotti tulosta heti metsästyskauden toisena päivänä, kun Korpilahdella ammuttiin erauspentu eli reilun vuoden ikäinen karhu.
– Miehet lähtivät liikkeelle koirien kanssa neljän aikaan aamulla. Karhu oli haukussa kolme tuntia ja kymmenen aikaan se saatiin kaadettua, metsästyksenjohtaja Veli-Matti Lindeman kertoo ja sanoo, että toinenkin karhu olisi tarkoitus kaataa.
– Heti lähdemme liikkeelle, kun saamme havaintoja. Koira pitää saada alle tunnin vanhalle karhunjäljelle, Lindeman toteaa.
– Juuri näitä erauspentuja, jotka pyörivät ihmisten pihoilla, yritämme poistaa. Ne ovat petoja, ja vaarallisia, jos tottuvat ihmisten nurkissa olemaan.



Reilu viikko sitten karhu kävi kaatamassa roska-astian ja penkomassa roskia Hirvimäessä. Miika Kaulimo ja kolmasluokkalainen Mimi näkivät karhun, neljävuotias Frans ei. Ural-koira ajoi karhun lopulta tiehensä pihan läheisyydestä.
Korpilahden maapuolelle ja Jämsään on myönnetty kaksi kannanhoidollista karhunkaatolupaa. Metsästyksessä on mukana kymmenen korpilahtelaista ja 25 jämsäläistä metsästysseuraa, alue on yhteensä 123 000 hehtaaria. Metsästysaikaa on lokakuun loppuun asti.
Koko Keski-Suomeen kannanhoidollisia karhunkaatolupia on myönnetty 14, eli kolme enemmän kuin viime vuonna. Viime vuonna yhdellätoista luvalla kaadettiin kahdeksan karhua. Keski-Suomen karhukannaksi Luonnonvarakeskus on arvioinut 130 -145 yli yksivuotiasta karhua, pentuja arvioidaan syntyneen Keski-Suomessa tänä vuonna kolmisenkymmentä.
Tiina Lamminaho