Kelirikkokausi on alkamassa Keski- sekä Itä-Suomessa ja kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä pystytetään sorateiden varsille.
Lauhan alkutalven ja runsaslumisen joulukuun jälkeen keskimääräistä kylmemmän helmi- maaliskuun vuoksi kelirikkokauden ennakoidaan olevan melko vaikean. Kevään sää ja paikalliset olosuhteet vaikuttavat kuitenkin kelirikon kestoon ja siihen, kuinka vaikea kelirikosta tulee.
Kevään kelirikkoennuste on laadittu syksyn ja talven sääolosuhteiden perusteella. Leudon sekä sateisen alkutalven jälkeen pakkasjaksot ovat ajoittuneet tammi-maaliskuulle ja maantiet ovat routaantuneet normaalisti.
Kevään säällä on aina suuri merkitys kelirikon esiintymiselle. Mikäli säät ovat roudan sulamisaikana pilviset ja sateiset, sulaa routa nopeasti ja varsinkin tien pintakerros voi nopeasti liejuuntua. Tästä syystä sorateillä esiintyy alkuvaiheessa paikoin pintakelirikkoa ennen varsinaisen runkokelirikon syntymistä. Tierungot eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin. Kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset puolestaan pitävät kelirikon kurissa.
– Keski- sekä Itä-Suomessa maaperä ja maasto-olosuhteet ovat monin paikoin kelirikon syntymiselle otollisia ja sorateitä on myös paljon. Alueella eniten kelirikolle alttiita teitä on Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, sanoo kunnossapitoyksikön päällikkö Vesa Partanen.