– Kiireintä aikaa kenttämestarille ovat olleet talvet. Vaikka muualle ei olisi satanut lunta, kaukaloon sitä kuitenkin aina tuli, Kari Nättinen naureskelee. Nyt Kilen työpäivät alkavat olla vähissä.
Kilen yli 40-vuotinen ura kenttämestarina vaihtuu eläkepäiviin – “Monena on saanut olla”.
– Monenlaista hommaa on saanut tässä reilun 40 vuoden aikana tehdä. Kunnanjohtajana en sentään ole ihan ollut, mutta kaikenlaista muuta on kyllä tullut tehtyä; kenttämestari oli se joutilas mies, joka määrättiin milloin minnekin, vaikkapa kuljettamaan traktorilla kukkienkasteluvettä tai viemään valtuutetuille postia, liikuntapaikkojen hoitaja Kari Nättinen naureskelee. Nättinen aloitti Korpilahden kunnan kenttämestarina 1977, nyt alkavat työpäivät olla vähissä.
– Virallisesti jään eläkkeelle 1. heinäkuuta, mutta viimeinen työpäivä on 7. maaliskuuta ja sitten jään lomille, Nättinen kertoo.
Silloin, kun Nättinen aloitteli uraansa kenttämestarina, hiihdettiin vielä puusuksilla – ja ladutkin tehtiin hiihtämällä.
– Silloin ei luisteluhiihdosta tiedetty mitään, kaikki oli perinteisen latua. Aktiivihiihtäjät, muun muassa Yrjö Ratia ja Pitkäsen veljekset, tekivät latuja, Nättinen muistelee.
– 1980-luvulla siirryttiin moottorikelkkakantaan. Ensin latuja tehtiin lainakelkalla, 1980-luvun puolivälin paikkeilla kunta osti oman kelkan. Latuja ajettiin ympäri pitäjää, Sarvenperältä Saakoskelle. Vespuolelle ei menty, kun meillä ei ollut kuljetuskalustoa moottorikelkalle, siellä latuja teki ainakin Veikko Riikonen. Niihin aikoihin pidettiin myös Maakuntauraa auki; talvessa tuli ajettua moottorikelkalla sellaiset 3500 kilometriä.
1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alussa kenttämestaria työllistyivät myös useammat hiihtokilpailut.
– Pyrinnöllä oli omia kisojaan ja Martilla omiaan. Seuroilla oli omia talkoomiehiään, mutta myös kenttämestaria tarvittiin. Pitäjänmestaruushiihdot olivat iso tapahtuma, samoin puulaakiviestihiihdot, joissa oli parhaana vuonna 15 joukkuetta. Sekä pitäjänmestaruushiihdot että puulaakiviestihiihdot loppuivat joskus 1990-luvun alkupuolella, Päijänne-hiihtojakaan ei ole ollut enää moneen vuoteen. Ja Hippo-hiihtojen osanottajamäärä on laskenut kahdesta sadasta lapsesta alle viiteenkymmeneen.
Kaukalonhoidossa suurin muutos tuli 1990-luvun alussa, kun kunta osti traktorin ja traktorilla vedettävän jäänhoitolaitteen.
– Siihen aikaan Pyrinnössä pelattiin jääkiekkoa, täällä oli oikein sarjapelejä. Ja Martissa pelattiin kaukalopalloa, Nättinen kertoo.
– Sama jäänhoitolaite toimii edelleen.
1960-luvulla Pohjolanmäelle rakennetun hyppyrimäen harrastajat pitivät itse kunnossa.
– Siellä pidettiin muutamia piirikunnallisiakin kisoja, ja on siellä Matti Nykänenkin hypännyt. Hyppyrimäki purettiin joskus 1990-luvun lopulla, kun se meni huonoon kuntoon, Nättinen kertoo.
Kenttämestarin toimenkuvaan on kuulunut myös uimarantojen hoito ja muun muassa Oravivuoren näkötornin kunnon seuranta.
– Siellä on tehty aina tarvittaessa remonttia, muun muassa laitettu pitkospuita polulle. Kun torniin tehtiin uudet raput, lankkuja kannettiin silloisen kunnanjohtajan Timo Rusasen johdolla, Nättinen muistelee.
Hangasjärven kämppää on kunnostettu yhdessä Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistyksen kanssa.
Nykyään Korpilahdella on Nättisen mielestä hyvät liikuntapaikat.
– Ainoastaan ladut kaipaavat kehittämistä. Kokkomäki on liian haastava nykysuksille; nykyisillä suksilla vauhdit nousevat niin korkeiksi. Kuntohiihtäjille olisi rakennettava latuja, mutta sellaista ”vanhan ajan” kymmenen kilometrin lenkkiä metsään tuskin enää tehdään, monestakin syystä, Nättinen toteaa.
– Kokkomäkeen on keskitytty 1990-luvulta lähtien; ladut ovat kokonaan kunnan maalla, joten muuttuvia tekijöitä ei ole niin paljoa, eikä lupien kanssa tule ongelmia. Lyhyemmät lenkit ehditään myös pitää paremmassa kunnossa.
Liikuntamahdollisuudet koulunmäellä paranivat 1997, kun Korpilahti-halli otettiin käyttöön. Lisää parannusta tuli vuonna 2011, kun vanha urheilukenttä korvattiin tekonurmella.
– Tekonurmi on ollut kovassa käytössä, ja talvellahan se palvelee alakoululaisten ”hiihtostadionina”. Korpilahti-halli tehtiin aikoinaan ehkä vähän kiireellä, ja siinä on ollut erilaisia ongelmia vuosien varrella. Nyt kaupunki teki siihen ison remontin, ja myös kuntosalia remontoitiin. Kyllä tämä koulunmäki on ollut oikein kenttämestarin unelmapaikka, Nättinen toteaa.
Eläkkeellä Nättinen sanoo ajatelleensa olla tekemättä mitään.
– Urheiluautoilijoitten puheenjohtaja olen vielä, joten varmaan rallihommia tulee tehtyä, nyt kun on aikaakin. Ja omasta kunnosta täytyy huolehtia.
Tiina Lamminaho