Historia kiinnosti; Markku Lahden luentoa oli kuuntelemassa yli 50 ihmistä.
Luentosarjan aloitus kiinnosti monia.
– Vanha Korpilahti oli iso mahtipitäjä. Muurame ja Säynätsalohan kuuluivat Korpilahteen, samoin Nisula ja Haukanmaa nykyisestä Toivakasta. Vanhan Korpilahden ja Jyväskylän raja oli suunnilleen Keljon markettien kohdalla, kotiseutuneuvos Markku Lahti totesi Jyväskylän kansalaisopiston ja Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistyksen yhdessä järjestämän luentosarjan aloitusluennossa. Sarjan kolmessa luennossa Lahti kertoo Korpilahden historiasta sanoin ja vanhoin valokuvin.
Ensimmäiset merkinnät Korpilahdesta ovat 1400-luvulta. Kuningas Kustaa Vaasan hopeaveroluettelossa 1500-luvulta mainitaan muutama korpilahtelainen talo, kantatiloja on alle puoli tusinaa.
– Silloin Korpilahti kuului Jämsään. Tämä oli takamaata, jossa ei ollut omaa kirkkoa, eikä hautausmaata, vainajat piti viedä Jämsään, Lahti kertoi.
– Kappeliseurakunta Korpilahdesta tuli 1691. Silloin tänne saatiin oma apupappi eli kappalainen. Kappalainen ei asettunut kirkonkylään, vaan Vespuolelle, Mutaselle.
Itsenäinen seurakunta Korpilahdesta tuli vasta 170 vuotta myöhemmin, vuonna 1861, ja ensimmäinen oma kirkkoherra, Karl Molander, pitäjään saatiin 1872. Nykyinen, vuonna 1827 rakennettu kirkko on pitäjän kolmas. Kaksi ensimmäistä, 1700-luvulla rakennettua kirkkoa olivat nykyisen sankarihautausmaan keskellä.
– Ensimmäinen kirkko oli lähinnä kirkkotupa, Lahti totesi.
– Sankarihautausmaan vieressä oleva, nykyisin kotiseutumuseona toimiva rakennus oli alun perin kellotapuli. Se on rakennettu vuonna 1777. Nykyinen tapuli valmistui 1886. Kellotapulin suunnitteli Hämeen lääninarkkitehti Alfred Cawén, joka oli Korpilahden kappalaisen Frans Cawénin veli. Lieneekö sillä sitten ollut merkitystä, kun uusi tapuli piti rakentaa. Entisen väitettiin olevan huonossa kunnossa ja laho, mutta rakennushan on pystyssä vieläkin.
Lahti kertoi luennollaan niin Mutasen pappilan siirrosta lähemmäksi Päijänteen rantaa kuin kirkon remontistakin vuonna 1927; silloin remontin suunnitteli ja töitä johti arkkitehti Alvar Aalto.
– Mutasen pappilan siirrätti 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kappalainen Frans Cawén, ja siitäkin käytiin aikoinaan kova taistelu. Alfred Cawén suunnitteli Mutasen uuden pappilan, samoin kirkonkylän pappilan, jonka me tunnemme nykyään vanhana pappilana, Lahti kertoi.
– Kirkon nykyisen alttaritaulun on maalannut Wilho Sjöström vuonna 1905. Taulun kustansi puuhakkaiden rouvien ompeluseura.
Lahden näyttämistä vanhoista valokuvista näkyy, kuinka kirkonmäki oli puuton.
– Ihmiset näkivät kirkon joka puolelta kylää. Rakennuksen näkymistähän ajateltiin myös kansakoulun paikkaa valittaessa; kun koulu näkyy mäen päältä Päijänteelle, ohi kulkevat näkevät, kuinka Korpilahdella vaalitaan sivistystä, Lahti totesi.
Korpilahden ensimmäinen hautausmaa oli nykyisen sankarihautausmaan paikalla, mutta se alkoi käydä pieneksi 1800-luvun loppupuolella. Uusi hautausmaa perustettiin Kantolahden talon maille 1872.
– Vanhan hautausmaan hautaristeistä osa otettiin talteen. Niitä on kotiseutumuseossa ja tapulissa, Lahti kertoi.
– Jumalanpalveluksissa oli aikoinaan läsnäolopakko, ja kirkossa oli tarkka penkkijärjestys. Kirkonmenoilla oli myös iso sosiaalinen merkitys, siellä tavattiin tuttuja ja solmittiin suhteita. Vanhoista kirkkoneuvoston pöytäkirjoista selviää, että nuorison käyttäytymisestä kirkonmenojen aikaan oltiin huolissaan, nuoriso kuulemma metelöi.
Luentosarjan ensimmäisessä osassa Lahti kertoi lähinnä seurakunnan historiaa, ja ajallisesti oltiin melko kaukana. Seuraavissa osissa päästään lähemmäs nykyaikaa. Seuraavalla kerralla, 22. lokakuuta, ovat vuorossa korpilahtelaiset persoonat ja Korpilahden teollisuus.
– Korpilahden historiaa on kirjoitettu aika paljon. Korpilahtelainen Lauri Kuusanmäki oli muun muassa mukana toimikunnassa, kun Suur-Jämsän historiaa kirjoitettiin, joten siinä teoksessa on paljon Korpilahden asioita. Lauri Kuusanmäki on myös itse tuottanut valtavasti tekstejä. Myös professori Mauno Jokipii on osaltaan vaikuttanut siihen, että Korpilahden historia on päässyt esille. Lisäksi meillä on Pekka Suomäen toimittama upea kyläkirjasarja. Valokuvat, joita esittelen, ovat suurimmaksi osaksi Juhani Raitalan kokoelmista kootulta Kuvankaunista historiaa -cd:ltä, Lahti kertoi.
Historia kiinnosti, Lahden luentoa oli kuuntelemassa yli 50 henkeä.
– Todella mielenkiintoista ja elävästi ja mukavasti esitetty, kehui Eeva Vihilä. Hän oli tullut paikalle kaupungista miehensä Olavi Vihilän ja tämän veljen Juhani Vihilän kanssa.
– Veljekset ovat syntyneet Korpilahdella ja heidän vanhempansa myös, eli siksi tulimme paikalle. Ja tulemme kyllä kuuntelemaan seuraavankin luennon, Eeva Vihilä totesi.
Tiina Lamminaho
