Korpilahden, Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitoksesta tulee vuoden vaihteessa kuluneeksi kymmenen vuotta. Korpilahdella kuntaliitosta lähdettiin viemään eteenpäin loppuvuodesta 2005, kun osa kunnanvaltuutetuista esitti kuntaliitosselvityksen tekemistä Jyväskylän kanssa, maalaiskunta tuli mukaan kuvioihin vasta myöhemmin.

Vuoden 2006 aikana kuntaliitoksesta keskusteltiin kiivaasti, myös Korpilahti-lehden yleisönosastolla. Mielipiteitä esitettiin niin liitoksen puolesta kuin sitä vastaankin. Liitoksen vastustajat pelkäsivät palveluiden katoavat, etenkin terveyspalveluista oltiin huolissaan, ja päätöksentekovallan epäiltiin päätyvän sellaisten käsiin, joilla ei ole Korpilahden osalta paikallistuntemusta. Eteläisillä kylillä Jyväskylä koettiin kaukaiseksi ja siellä väläyteltiinkin kunnan eteläosan liittämistä Jämsään, jos muu osa kuntaa liittyisi Jyväskylään.

Kuntaliitoksen tarpeellisuutta perusteltiin taloudella. Korpilahden kunnan vuoden 2005 tilinpäätös oli 620 000 euroa alijäämäinen ja yhteensä Korpilahden kunnalla oli kattamatonta alijäämää 683 euroa asukasta kohden, kriisirajana pidettiin 500 euroa asukasta kohden. Kunnan omavaraisuusaste oli vain 39 prosenttia. Vuoden 2006 tilinpäätöksessä kattamatonta alijäämää oli jo reilut 1000 euroa asukasta kohden ja velkaakin 3737 euroa asukasta kohden. Omavaraisuusaste painui 29 prosenttiin.

Korpilahdella oli meneillään talouden tervehdyttämisohjelma, säästöjä edellytettiin reippaasti kaikilta hallinnonaloilta. Kunnanjohtaja Anssi Nykänen ilmoitti tammikuussa 2006, että kunnan kaikki toiminnot eivät tule säilymään entisellään, on kunta tulevaisuudessa itsenäinen tai ei.

Osaltaan liitoskeskustelua vauhditti myös meneillään ollut valtion kunta- ja palvelurakenneuudistus, joka patisteli kuntia liitoksiin; valtio tarjosi niin keppiä kuin porkkanaakin eli uhkana oli pakkoliitos kriisikuntana ja houkuttimena taas monen miljoonan euron liittymisavustus.

Valtuustoryhmistä kuntaliitosta vastusti yksimielisimmin Vasemmistoliitto. Vasemmistoliiton valtuutetut ehdottivat ratkaisuksi entistä tiiviimpää yhteistyötä Muuramen kanssa.

Kuntaliitoksesta järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys lokakuussa 2006. Äänestämässä kävi 63 prosenttia äänioikeutetuista. Kuntaliitosta Jyväskylän kanssa kannatti 42,1 prosenttia ja sitä vastusti 52,0 prosenttia äänestäneistä. 5,9 prosenttia äänensä antaneista valitsi kohdan ”en kannata kumpaakaan vaihtoehtoa”.

Kunnanvaltuusto päätti Korpilahden kunnan liittymisestä Jyväskylän kaupunkiin 13. marraskuuta 2006, päätös syntyi äänestyksen jälkeen luvuin 17 – 10. Sopimus Korpilahden seurakunnan liittämisestä Jyväskylän kaupunkiseurakuntaan toiminnallisesti itsenäisenä alueena hyväksyttiin loppuvuodesta 2007.

Kuntaliitoksen toteuduttua kaupunki on investoinut Korpilahdelle miljoonilla euroilla, mutta myös lopettanut kouluja, eivätkä kaikki ennen kuntaliitosta esitetyt toiveet ole toteutuneet. Korpilahden lukion lopettamisessa syynä oli oppilaspula; vuonna 2010 Korpilahden lukioon oli ensisijaisia hakijoita kuusi. Kyläkouluista on lopetettu Vespuoli, Hurttia ja Saakoski; Vespuolen koulun Korpilahden kunnanvaltuusto ehti jo itse lopettaa, mutta se sai lisäaikaa kuntaliitossopimuksessa. Itsenäisenä säilynyt naapurikunta Petäjävesi on samaan aikaan myös lopettanut pienet kyläkoulunsa.

Valtion maksamaa yhdistymisavustusta kuntaliitos toi noin 6,5 miljoonaa euroa ja se käytettiin Korpilahden investointeihin. Rahalla muun muassa remontoitiin kunnanvirastoon tilat yhteispalvelupisteelle ja kirjastolle, kunnostettiin satama-aluetta, uudistettiin koulunmäen urheilukenttä ja päällystettiin se tekonurmella, puhdistettiin Iloniemessä maa-alueita sekä kustannettiin Korpilahden historiateos, lisäksi porkkanarahoja käytettiin terveyskeskuksen tarvitsemien tilojen remontointiin entiseen kunnantaloon.

Kuntaliitospäätöksen jälkeen, kun talouden tervehdyttämisohjelmasta luovuttiin, rakennettiin Tikkalan päiväkoti-koulu. Jyväskylä on rakentanut tai remontoinut Korpilahdelle muun muassa useita korttelileikkipuistoja, pallokentät Saakoskelle ja Hurttiaan, beachvolleykentän satamaan sekä linja-autojen kääntöpaikan Tikkalaan, myös katuremontteja on tehty ja Jyväskylän Energia rakensi kaukolämpölaitoksen. Kaupungin suurin investointi Korpilahden alueelle on juuri valmistunut päiväkoti. Seurakunta taas on rakentanut uuden seurakuntatalon sekä remontoinut kirkon.

Kaavoitus- ja suunnittelupuolella on tehty keskustan kehittämissuunnitelma sekä kyläselvitykset eteläisille kylille ja Putkilahteen, Sarvenperä on mukana Kuohun kyläselvityksessä. Kaupunki on ostanut Korpilahden keskustasta sekä entisen rautakaupan että entisen Nordean kiinteistöt, pappiloiden alueelle on tehty asemakaava, Kokkotien ja Martinpolun kulmauksen kaavoitus on meneillään. Kirkkolahden rannalle on kaavoitettu tontteja, myös Raspio-Iloniemen osayleiskaava on valmis, sieltä vain tontteja ei ole markkinoitu. Kaavoituksen puolella eniten närää ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta Korpilahdella on herättänyt Jyväskylän muutama vuosi sitten vahvistettu yleiskaava, joka hankaloittaa haja-asutusalueelle rakentamista ja joissain tapauksissa kieltää sen kokonaan.

Korpilahden väkilukuun kuntaliitos ei juuri vaikuttanut, vuoden 2008 lopussa asukkaita oli 5061, vuoden 2017 lopussa 4930. Muita kuin kaupungin palveluja täältä on kadonnut melko reippaasti, vuonna 2006 Korpilahdella oli muun muassa poliisin palvelupiste, Kela ja työvoimatoimiston palvelupiste. Myös kaupallisella puolella on palveluja vähentynyt. Heti kuntaliitoksen jälkeen kaupunginvaltuustoon pääsi Korpilahdelta seitsemän ehdokasta, tällä hetkellä korpilahtelaisia kaupunginvaltuutettuja on yksi, ja yksi korpilahtelainen on ryhmänsä ensimmäinen varavaltuutettu.

Tiina Lamminaho