1960-luvun ruokalistalta kouluruoan juhlaviikkojen ruoaksi on nostettu muun muassa lihakeitto. – Tämä on tällaista aivan perinteisteistä lihakeittoa, totesi ruokapalvelutyöntekijä Arja Kaura-aho Korpilahden yhtenäiskoululla nostellessaan keittoastioita linjastoon.
Tasavuosia juhlitaan maistelemalla eri vuosikymmenten ruokasuosikkeja.
Maksuton kouluruokailu täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Jyväskylän kaupungin kouluissa kouluruokailua juhlitaan marraskuun loppupuolelle asti. Ruokalistalle on nostettu ruokia eri vuosikymmeniltä ja juhlaviikot huipentuvat lasten oikeuksien päivänä 20. marraskuuta juhlalounaaseen.
– Viikolla 44 muistellaan 1960- ja 70 -lukuja, jolloin makkara ja liha olivat kovassa huudossa. Alkuviikolla syötiinkin makkarakastiketta, merimiespihviä ja lihakeittoa, lasten ja nuorten ruokailun vastaava palvelupäällikkö Paula Puikkonen Kylän kattauksesta kertoo.
Viikolla 45 vuorossa ovat 1980- ja 1990-luvut, jolloin broileri ja einekset löysivät tiensä kouluruokaan. Tarjolla on muun muassa lempeää broilerikastiketta ja kalapuikkoja, tällä kertaa nimettynä koululaisen kalaleikkeeksi. Viikolla 46 muistellaan 2000-luvun alkupuolta, jolloin ruokalistoille tulivat eksoottisemmat raaka-aineet ja pikaruokakin.
– 2000-luvun alussa ruvettiin kuuntelemaan myös lasten toiveita entistä enemmän ruokalistoja laadittaessa ja kouluihin tuli hampurilais- ja tortillapäiviä, Puikkonen kertoo. Nyt ruokalistalle 2000-luvun alkua edustamaan on otettu bataattijuustokeitto, laivapojan lasagnette ja hampurilainen sekä jälkiruokana mustaherukka-banaanivanukas.
Viikolla 47 juhlalounaalla nautitaan herkuttelijan kananpoikaa, riisiä, salaattipöydän antimia sekä jälkiruokana mokkapaloja.
– Viikolla 47, jolloin juhlaviikot päättyvät, kurkistamme vähän tulevaisuuteenkin. Silloin perjantain ruokalistalla on kasvis-quornkastiketta; kasviproteiinit näkyvät luultavasti tulevaisuudessa nykyistä enemmän myös koulujen ruokalistoilla, Puikkonen toteaa.
Vanhojen ruokalistojen mukaisia kouluruokia ei nautita juhlaviikoillakaan joka päivä.
– Otimme vanhat ruoat mukaan vähän kevyemmällä otteella, etteivät koululaiset kyllästy. Vanhojen ruokalistojen ruoat eivät välttämättä ole nykykoululaisten suosikkiruokia, eivätkä nykyiset ruokasuosituksetkaan välttämättä täyttyisi, jos noudattaisimme vanhoja ruokalistoja. Esimerkiksi 1960- ja 1970-luvuilla ei juuri puhuttu kasvisruoasta, ainakaan siinä määrin kuin sitä nykyisin tarjotaan, Puikkonen sanoo.
Juhlaviikoilla syötäviä vanhojen ruokalistojen ruokia valittaessa on katsottu, miten hyvin niitä pystytään tuotannollisesti toteuttamaan.
– Myös nykykoululaisten makumieltymyksiä on pyritty ottamaan huomioon, eli tillilihaa, veripalttua tai kanaviillokkia ei nyt tarjota, Puikkonen naurahtaa.
– Tavoitteena on, että koululaiset syövät kouluruokaa ja myös nauttivat siitä.
Osa ruokalistalle otetuista ruoista on lasten parlamentin valitsemia.
Laki maksuttomasta kouluateriasta säädettiin 1943 ja sen mukaan vuodesta 1948 lähtien kansakoulujen tuli tarjota kaikille oppilailleen lämmin lounas ilmaiseksi. Ruokaa kouluissa on kuitenkin tarjottu jo paljon kauemmin.
Kylän kattauksen Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi viime vuonna julkaiseman historiikin mukaan varattomien perheiden lapsille alettiin tarjota ruokaa jo ensimmäisissä kansakouluissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Valtio myönsi kunnille rahaa kouluruokailun järjestämiseen ensimmäisen kerran vuonna 1913.
1900-luvun alkuvuosikymmeninä kouluruoka oli lähinnä puuroa tai keittoa, esimerkiksi hernekeittoa, lihakeittoa, kalakeittoa tai kaalikeittoa. Ruoka oli ilmaista vähävaraisille, muilta perittiin pieni maksu. Kansanravitsemuskomitea antoi suosituksia kouluruoasta jo 1930-luvulla.
1950-luvulla puurojen ja keittojen lisäksi joissakin kouluissa alettiin tarjota perunoita ja kastikkeita. 1960-luvulla kouluruokailua haluttiin kehittää ja monipuolistaa ja kasviksien ja juuresten tarjontaa lisättiin. 1960-luvulla ruokalistoille tulivat muun muassa pinaattivelli, tilliliha, veriohukaiset ja lihamakaronivuoka. 1970-luvulla tulivat valmisruoat, kuten maksalaatikko ja lihapullat. Myös riisiä, spagettia ja kanaa alkoi löytyä lautasilta.
1980-luvulta lähtien kouluruokailu alettiin nähdä kokonaisuutena. Ruoan laadun ja määrän lisäksi kiinnitettiin huomiota muun muassa kouluruokailun ajankohtaan ja ilmapiiriin sekä oppilaiden käyttäytymiseen; kouluruokailusta tuli opetus- ja kasvatustilanne. Kasviruoan kysyntä on lisääntynyt 1990-luvulta alkaen ja toiseksi vaihtoehdoksi kaikille joka päivä kasvisruokaa alettiin tarjoilla Jyväskylässä vuonna 2017. Historiikissa todetaan, että tällä hetkellä maksutonta kouluruokaa tarjoaa vain kaksi maata maailmassa, Suomi ja Ruotsi.
Historiatiedon lähde: Anne Pitkänen: Ruoanjakelijasta palvelulinjastoon – ruokapalvelun vuosikymmenet. Kylän kattaus -liikelaitos 2017
Tiina Lamminaho
