Kouluterveyskyselyn mukaan nuoret ovat tyytyväisiä elämäänsä

Kouluterveyskyselyn mukaan moni asia mennyt parempaan suuntaan.

– Kouluterveyskyselyn tuloksissa on Korpilahden yhtenäiskoulun osalta paljon ilonaiheita, toteaa kouluterveydenhoitaja Leena Heilä. Laaja, valtakunnallinen kysely toteutetaan joka toinen vuosi; viime keväänä siihen vastasivat peruskoululaisista kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten lisäksi neljäs- ja viidesluokkalaiset. Alakoululaisten osalta tuloksia ei ole vielä saatavissa.

– Kouluterveyskyselyssä kartoitetaan koululaisten elämäntapoja ja tuntemuksia hyvin laajasti koetusta terveydestä ihmissuhteisiin ja hampaiden pesusta päihteiden käyttöön, Heilä kertoo.

– Suurimmassa osassa kyselyn osa-alueita asiat näyttäisivät menevän hyvään suuntaan, mutta toki joukossa on huolenaiheitakin. Siitä voi olla iloinen, että valtaosa nuorista sanoo olevansa tyytyväinen elämäänsä; kyselyyn vastanneista korpilahtelaisista yläkoululaisista pojista jopa 90 prosenttia ja tytöistä 75 prosenttia ilmoitti olevansa tällä hetkellä tyytyväinen elämäänsä. Korpilahtelaisnuorista kolme neljäsosaa kokee myös, että omalla elämällä on päämäärä ja tarkoitus, Heilä kertoo. Korpilahdella elämäänsä tyytyväisten nuorten osuus on suurempi kuin Jyväskylässä tai koko maassa keskimäärin.

Negatiivista sen sijaan on se, että päihteiden, sekä tupakan että alkoholin, käyttö on kyselyn tulosten mukaan Korpilahdella hieman yleisempää kuin Jyväskylässä tai koko maassa keskimäärin. Korpilahdella lähes kymmenen prosenttia viime kevään 8. – 9. -luokkalaisista ilmoitti tupakoivansa päivittäin, tytöistä hieman useampi kuin pojista. Alkoholia ilmoitti käyttävänsä viikoittain 6,5 prosenttia vastaajista, pojista useampi kuin tytöistä.

– Alkoholinkäytössä poikien kohdalla on hieman nousua edelliseen kyselyyn, mutta sen sijaan niiden määrä, jotka juovat itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa on vähentynyt, Heilä kertoo.

– Tupakan osalta suunta on oikea, mutta en sitten tiedä, ovatko sähkötupakkaa käyttävät ilmoittaneet tässä kohdassa tupakoivansa. Nuoret eivät oikein pidä sähkötupakkaa vaarallisena, mutta ei sekään mitään pelkkää vesihöyryä ole, vaikka siinä ei olisikaan nikotiinia; nesteet ja makuaineet lisäävät keuhkojen tulehdusvaaraa ja ärsyttävät niitä, eikä sähkötupakoiden pakkausmerkinnätkään aina pidä paikkaansa.

Muutaman viime vuoden aikana myös nuuskan käyttö on lisääntynyt. Viime kevään kyselyssä nuuskaa ilmoitti käyttävänsä päivittäin 3,3 prosenttia ja silloin tällöin 4,4 prosenttia 8. – 9. -luokkalaisista. Nuuska on yleisempää poikien keskuudessa.

– Nuoret saattavat pitää nuuskaa vähemmän vaarallisena kuin tupakkaa, mutta sitä se ei ole. Nuuskassa saattaa olla jopa kaksikymmenkertaisesti niin paljon nikotiinia kuin tupakassa, riippuvuus syntyy nopeasti, Heilä toteaa.

Erityisen huolestuttavana Heilä pitää sekä alkoholi- että tupakkakokeilujen aikaistumista.

– Se ei nyt tule tässä kyselyssä esille, mutta se on näkynyt muuten; jopa alakouluikäiset ovat alkaneet kokeilla alkoholia ja tupakkaa. Vanhempien on hyvä tietää miten ja missä lapset ja nuoret vapaa-aikaansa viettävät, ja esimerkiksi tarkistaa, onko lapsi yötä siellä, missä sanoo olevansa, Heilä toteaa.

– Alaikäisten päihdekokeiluja ei pidä hyväksyä ja ajatella, että kaikki kokeilevat. Kaikki eivät todellakaan kokeile, eivät vielä yläkouluiässäkään. Yhä useampi nuori sanoo, ettei aio kokeilla tupakkaa ikinä ja alkoholiakin aikaisintaan sitten, kun on täyttänyt 18.

Kannabistuotteita on kyselyn tulosten mukaan kokeillut 7,5 prosenttia kyselyyn vastanneista korpilahtelaisnuorista, ja 19 prosenttia vastasi, että omalta paikkakunnalta on helppo hankkia huumeita.

– Korpilahdellakaan ei siis olla missään lintukodossa. Tosin Jyväskylässä keskimäärin yli 40 prosenttia vastasi, että huumeita on helppo hankkia omalta paikkakunnalta, opinto-ohjaaja Laura Rauste toteaa.

Kyselyyn vastanneista reilu 40 prosenttia ilmoitti harrastavansa liikuntaa lähes päivittäin. Vajaa 20 prosenttia taas harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajallaan vähemmän kuin tunnin viikossa.

– Hyvin vähän liikkuvien määrä on vähentynyt, eli siinäkin on menty hyvään suuntaan, Leena Heilä toteaa.

Terveytensä tunsi hyväksi 85 prosenttia kyselyyn vastanneista.

– Väsymystä tai muita oireita vähintään kerran viikossa kokee noin kolmannes, tytöt hieman useammin kuin pojat, Heilä kertoo.

– Tässäkin ollaan menty edellisiin kyselyihin verrattuna parempaan suuntaan. Sen sijaan niitä, jotka nukkuvat alle kahdeksan tuntia yössä, on nyt hieman enemmän kuin ennen, noin 27 prosenttia vastaajista.

– Valvomisen näkee kyllä koulussakin, Laura Rauste toteaa.

Viime keväänä kyselyssä oli mukana ensimmäistä kertaa myös nettiriippuvuutta kartoittavia kysymyksiä. Vastanneista 18 prosenttia ilmoitti yrittäneensä vähentää netissä viettämäänsä aikaa siinä onnistumatta ja lähes 17 prosenttia oli kokenut itsensä hermostuneeksi, jos ei päässyt nettiin.

– Nykyään nuoret ovat puhelimella netissä todella paljon, sosiaaliset suhteet ovat siellä. Koulussa sitä ei tarvitsisi käyttää koko ajan, mutta vapaa-ajalla se ei ole pelkästään paha asia; kaverin luo voi olla pitkä matka, Heilä toteaa.

Ilman yhtäkään läheistä ystävää ilmoitti olevansa vain alle viisi prosenttia vastaajista; vuonna 2009 vastaava luku oli 20 prosenttia. Kiusaamista ilmoitti kokevansa vähintään kerran viikossa 7,6 prosenttia; kiusaamista kokeneiden määrä on viime kyselystä hieman noussut, mutta sitä edelliseen verrattuna pudotusta on tullut paljon.

– Ilman ystäviä olevien määrä on pieni, mutta toki se on jokaisen yksilön kannalta merkittävää, Heilä toteaa.

– Se on ilahduttavaa, että 90 prosenttia vastaajista kokee olevansa tärkeä osa perhettään ja 87 prosenttia kokee olevansa myös tärkeä osa ystäväporukkaansa. 38 prosenttia ilmoitti, että heillä on hyvä keskusteluyhteys vanhempiinsa, keskusteluvaikeuksia oli vajaalla kahdeksalla prosentilla. Nämä luvut ovat parantuneet edellisestä kyselystä reilusti, Heilä kertoo.

Koulunkäynnistä pitää 56 prosenttia kyselyyn vastanneista, tytöistä hieman useampi kuin pojista. Niiden määrä, jotka kokevat vaikeuksia esimerkiksi läksyjen teossa tai kokeisiin valmistautumisessa, on vähentynyt.

– Vaikeuksia kokee alle kolmasosa oppilaista. Pojilla on enemmän vaikeuksia kirjoittamista ja lukemista vaativissa tehtävissä kuin tytöillä, Laura Rauste kertoo.

– Pojilla on myös enemmän myöhästymisiä ja luvattomia poissaoloja. Korpilahdella peräti 24 prosenttia pojista ilmoitti, että heistä tuntuu siltä, ettei opinnoilla ole merkitystä, tytöistä 15 prosenttia oli samaa mieltä. Nyt oppilaista kuitenkin suurempi osa kuin ennen on sitä mieltä, että opettajat ovat kiinnostuneita oppilaista ja rohkaisevat heitä, sekä kohtelevat oppilaita oikeudenmukaisesti.

Myös työrauhan kokee nyt hyväksi isompi osa vastaajista kuin ennen; viime keväänä 70 prosenttia vastaajista olisi sitä mieltä, että Korpilahden yhtenäiskoulussa on hyvä työrauha.

– Luku on isompi kuin Jyväskylässä tai koko maassa keskimäärin, Rauste kertoo.

– Luvut vaihtelevat vuosittain; vähän senkin mukaan, saako luokassa ja tietyssä ikäluokassa vallan positiivinen vai negatiivinen voima, rehtori Markku Lahti toteaa.

– Kaiken kaikkiaan keskivertoporukka, joka voi hyvin, on meillä iso, ja se on hyvä asia. Sitten mukana on aina muutama, joille kasaantuu enemmänkin ongelmia ja heitä pitäisi pyrkiä auttamaan.

Tiina Lamminaho