Lähes prosentti kuuluu luonnonsuojeluyhdistykseen

Kiinnostus luontoon yhdistää.

– Väkilukuun suhteutettuna Korpilahden luonnonsuojeluyhdistyksellä on paljon jäseniä; reilut 40 jäsentä eli lähes yksi prosentti korpilahtelaisista on valtakunnallisesti suuri osuus, Korpilahden luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Matti Sipponen toteaa.

Korpilahden luonnonsuojeluyhdistys ry on perustettu 1975. Matti Sipponen on ollut jäsenenä, ja eri tehtävissä yhdistyksen hallituksessa, 1980-luvun alkupuolelta lähtien.

– Yhdistyksen perustehtävä on pysynyt samana. Toimimme luonnon monimuotoisuuden, kestävän elämäntavan ja ympäristönsuojelun puolesta, Sipponen toteaa.

– Myös jäsenmäärä on pysynyt suunnilleen samana. Yhdistys on poliittisesti riippumaton, jäseniä yhdistää kiinnostus, ja rakkauskin, luontoon.

Korpilahden luonnonsuojeluyhdistys järjesti pitkään niittotalkoita niittykasvillisuuden suojaamiseksi Vaarunniityllä, viime vuosina myös Korpilahden keskustassa kirkonmäellä.

– Vaarunniityllä lampaat korvasivat niittämisen jo aiemmin. Kirkonmäellä pidimme niittotalkoot vielä viime vuonna, tänä vuonna sielläkin oli lampaita, Sipponen toteaa.

– Tällä vuosikymmenellä uutena toimintamuotona on tullut mukaan vieraslajien torjunta. Olemme poistaneet jättipalsamia eri puolilla kuntaa. Vieraslajien torjuntaa tekisimme mielellämme yhdessä eri tahojen, esimerkiksi asukasyhdistysten kanssa.

Talkoiden lisäksi yhdistyksen ohjelmaan ovat kuuluneet erilaiset retket.

– Perinteinen kesän aloitus on ollut jo kauan yölaulajaretki Putkilahteen kesäkuun alkupuolella. Se on kaikille avoin ja se on ollut suosittu, mukana on monesti myös kesäasukkaita, Sipponen kertoo.

– Olemme retkeilleet muuallakin, viime vuonna kävimme Etelä-Konneveden kansallispuistossa.

Yhdistys järjestää myös yleisötilaisuuksia, viime vuonna aiheena oli saimaannorpan suojelu ja pesien rakentaminen.

– Viime vuosina tilaisuudet ovat olleet loka-marraskuussa ja niissä on yleensä ollut ulkopuolinen luennoitsija. Ajankohtaista tietoa toiminnastamme löytyy yhdistyksen Facebook-sivuilta, Sipponen kertoo.

– Olemme järjestäneet myös kirjoitus- ja kuvataidekilpailuja koululaisille ja pitkään lahjoitimme biologian opinnoissa menestyneelle yhtenäiskoulun oppilaalle kannustusstipendin.

Erilaisten lausuntojen antaminen sekä aloitteiden ja esityksien tekeminen viranomaisille kuuluu myös luonnonsuojeluyhdistyksen toimintaan.

– Olemme antaneet lausuntoja muun muassa joukkoliikenteeseen ja kaavoitukseen liittyvissä asioissa. Oman lausuntomme annoimme esimerkiksi polttoaineiden kylmäasemasta Korpilahden keskustassa, Sipponen kertoo.

– Yksi ajatuksissa ollut asia on koristepuiden lisääminen Korpilahden keskustaan. Nyt kun Korpilahdentien varresta kaadettiin puita, koristepuukuja voisi olla ajankohtainen.

– Mahdollisuuksia yhteistyön tiivistämiseen lähiympäristön hoidossa meillä olisi esimerkiksi Korpilahden asukasyhdistyksen ja lionsklubin kanssa, jotka ovat jo olleetkin toteuttamassa ympäristönhoitoon liittyviä projekteja, Sipponen toteaa.

– Myös Alkio-opiston opiskelijat ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Sitähän voisi miettiä, voisiko toiminta ympäristön hyväksi olla jopa osa opintoja.

Tuloja yhdistys saa lähinnä jäsenmaksuista.

– Marja Vähätalo oli meillä vuosikymmeniä taloudenhoitajana, aina tähän vuoteen asti, ja hän oli todella tehokas hankkimaan varoja, luontokalentereita myymällä. Hän mahdollisti omalla työllään paljon toimintaa, Sipponen kiittelee.

Oman yhdistyksen tarpeellisuudestakin on Sipposen mukaan puhuttu sen jälkeen, kun Korpilahden kunta liittyi Jyväskylään.

– Oma yhdistys on ainakin tähän asti koettu tarpeelliseksi. Paikallisyhdistyksenä tuemme myös Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa, ja sillä taas on valtakunnallista vaikutusvaltaa, Sipponen sanoo.

– Yksi hyvä esimerkki kansalaisjärjestöjen merkityksestä on Vaarunvuori-liike, joka sitkeästi jaksoi vastustaa Vaarunvuoreen suunniteltua pumppuvoimalaa. Se oli pitkäkestoinen projekti.

Tiina Lamminaho