Päijänteen Luonnonperintösäätiö ostaa rantametsiä, saaria ja suoalueita suojelukohteiksi. Korpilahdella säätiö omistaa maata muun muassa Kuminassa. (Kuva: Marjo Kuisma)
Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS on kymmenen toimintavuotensa aikana ostanut reilut sata hehtaaria Päijänteen seudun rantametsiä ja saaria suojelualueiksi. Lahjoitusvaroin toimivan säätiön tarkoituksena on edistää Päijänteen seudun monimuotoisen luonnon suojelua sekä luonnon virkistyskäyttöä ja retkeilyä.
– Etsimme kohteita, joissa on luontoarvoja, eli esimerkiksi vanhaa metsää, jossa on myös lahopuuta. Ostamme toki myös kohteita, joissa on nuorempaakin metsää mukana, säätiön asiamies Marjo Kuisma kertoo.
– Esimerkiksi lehtipuualueita, jotka ovat kuusittuneet, pystytään ennallistamaan ja lahopuutakin voidaan lisätä kaulaamalla. Metsähallitushan tekee kaulaamalla lahopuuta muun muassa valkoselkätikan suojelualueilla.
Rantametsien ja saarten lisäksi säätiö haluaisi ostaa suojeltavaksi suota.
– Joko luonnontilaisia tai turvetuotannossa olleita suoalueita. Entiset turvetuotantoalueetkin voidaan kunnostaa lintukosteikoiksi, Kuisma kertoo.
– Olemme etsineet suoalueita jo pitkään, mutta emme ole toistaiseksi löytäneet sopivaa aluetta. Suot ovat käyneet vähiin Päijänteen seudulla, kun niitä on ojitettu metsämaaksi. Hartolan Isosuosta olemme käyneet jo alustavasti neuvotteluja, mutta siitä osa on vielä turvetuotannossa; mahdollinen suojelu on ajankohtaista vasta joskus tulevaisuudessa.
Korpilahdella Päijänteen Luonnonperintösäätiöllä on kaksi kohdetta; säätiön ensimmäinen suojelukohde Koivumäen metsä Päiväkunnassa ja loppuvuodesta 2014 ostettu Kuminansalon tila Kuminassa. Koivumäki on kooltaan 15,5 hehtaaria ja Kuminansalo 26 hehtaaria. Kuminansaloa ei ole vielä haettu lakisääteiseksi suojelukohteeksi.
– Yleensä haemme ostamillemme alueille Ely-keskukselta lainmukaista rauhoitusta, mutta Kuminansalo odottelee vielä; alueen luontoarvot paranevat, kun aikaa kuluu, Kuisma kertoo.
– Korpilahdelta haluaisimme ehdottomasti lisää kohteita. Ostamme mielellämme alueita, jotka ovat lähellä jo olemassa olevia luonnonsuojelualueita. Kooltaan metsäalueet saisivat olla mielellään yli viisi hehtaaria, saaria ostamme myös pienempiä, hehtaarin tai kahden kokoisiakin.
Päijänteen Luonnonperintösäätiön omistamat alueet ovat vapaasti retkeilijöiden käytettävissä.
– Säätiön tarkoituksena on myös retkeilyn ja virkistyskäytön edistäminen. Ainoastaan Kuhmoisten Pihlajasaaressa on maihinnousurajoituksia lintujen pesimäaikaan, Kuisma toteaa. Säätiö omistaa suojelukohteita Korpilahden lisäksi Hartolassa, Sysmässä, Asikkalassa ja Kuhmoisissa.
Suojelukohteita säätiö ostaa pelkästään lahjoitusvaroin.
– Saamme sekä testamenttilahjoituksia että suoria rahalahjoituksia. Olemme myös mukana Hyvä testamentti -kampanjassa, Kuisma kertoo. Rahalahjoitusten lisäksi säätiö ottaa vastaan maa-aluelahjoituksia.
Päijänteen Luonnonperintösäätiön juuret ovat yli sata vuotta vanhassa sysmäläisessä Päijätsalon osuuskunnassa. Alueen vakituisista ja vapaa-ajan asukkaista koostuvan osuuskunnan työ luontoarvojen suojelemiseksi sai alkunsa senaattori Onni Schildtin vuonna 1912 osuuskunnalle lahjottamasta maa-alueesta.
Tiina Lamminaho
