Eira Hänninen, Pirkko Klen, Unto Klen, Kari Vuorenmaa, Jorma Tihinen ja opiskelija, Päivä farmilla -hankkeen harjoittelija Riina Vuori viihtyivät Ylä-Tihtarin kuminapellolla. – Kitkeminenkin on hauskaa porukalla. Ja täällä on ollut mukava käydä, isäntäväkikin on niin mukavaa, he kehuvat.
– Kun ihmiset eläköityvät, olisi arvokasta, että heille olisi tarjolla jotain toiminnallista puuhaa, joka pitää liikkeellä ja muiden ihmisten parissa, Eeva-Maija Tillqvist toteaa. Hän on mukana tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenterin Päivä farmilla -hankkeessa, jossa kehitetään ikäihmisten maatilapäivätoimintaa. Yhteensä 12 erilaisista ikäihmisistä koottua ryhmää käy yhdeksän viikon ajan kerran viikossa maatilalla eri puolilla Keski-Suomea; ryhmä, jossa Tillqvist on mukana, käy Ylä-Tihtarin tilalla Oittilassa. Kerrallaan maatilalla ollaan neljän tunnin ajan.
– Tämä on meille myös sosiaalinen tapahtuma. Emme tunteneet kaikki toisiamme ennen maatilakäyntejä, mutta nyt olemme pikku hiljaa tutustuneet. Lisäksi se on mukavaa, kun tässä pääsee näkemään, miten nykyaikainen maatila toimii, Kari Vuorenmaa sanoo.
– Vastaan on tullut paljon uusiakin asioita. Ei meistä kukaan ole ennen kuminapellolla ollut, Pirkko Klen toteaa.
– Toiminnan tarkoituksena on, että ikäihmiset osallistuvat mahdollisimman paljon maatilan tavalliseen arkeen. Täälläkin on tehty monenlaista lampaiden ja hevosten syöttämisestä terassin rakentamiseen. Tarkoituksena on olla mahdollisimman paljon ulkona, luonnon keskellä, toimintaterapeutti Laura Kymäläinen Päivä farmilla -hankkeesta kertoo.
Ylä-Tihtarin tilalla käyvässä ryhmässä on kahdeksan muuramelaista yli 65-vuotiasta, jotka asuvat kotonaan, eivätkä ole kotihoidon palveluiden piirissä.
– Eri tiloilla käy erilaisia ryhmiä, joissakin on kotihoidon asiakkaita tai muistisairaita. Osallistujille tehdään laajat toimintakykymittaukset ennen maatilajaksoa ja sen jälkeen. Näin saamme mitattua tietoa maatilatoiminnan vaikuttavuudesta esimerkiksi mielialaan, tasapainoon, fyysiseen aktiivisuuteen ja aivotoimintaan, Kymäläinen kertoo.
Päivä farmilla -hanke on jatkoa viime vuonna päättyneelle Hyvinvointia maatilalta -pilottihankkeelle.
– Sen tulosten perusteella maatilatoiminnalla on positiivisia vaikutuksia sekä ikäihmisille että maatilayrittäjille lisäelinkeinona. Nyt tutkimme isommalla porukalla ja useammalla maatilalla tarkemmin vaikuttavuutta sekä myös niitä haasteita, jotka mahdollisesti estävät tällaisen toiminnan järjestämisen, Kymäläinen sanoo.
– Haasteita voi olla esimerkiksi kuljetusten järjestämisessä tai maksajatahon löytymisessä. Tarkoituksena on selvitellä myös, mitä toiminta vaatii maatiloilta ja millaisella osaamisella maatilayrittäjät voivat jatkossa tarjota tällaista palvelua. Senkin takia meillä on mukana toimintakunnoltaan erilaisista ikäihmisistä koostuvia ryhmiä.
Idea maatilapäivätoimintaan on Kymäläisen mukaan saatu muualta Euroopasta.
– Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa vastaavaa toimintaa on järjestetty jo yli 15 vuoden ajan ja se on siellä hyvin suosittua, Kymäläinen toteaa.
– Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa niin, että jatkossa maatilayrittäjät voivat tarjota tällaista toimintaa omana yritystoimintanaan. Päivä farmilla -hankkeen rahoittaa EU:n maaseuturahasto.
Ylä-Tihtarin tilan isäntä Samuel Uusitalo lähti mukaan hankkeeseen kokeillakseen uudenlaista toimintaa.
– Pyrimme koko ajan kehittämään tilaa ja tämä vaikutti kokeilemisen arvoiselta, Uusitalo kertoo.
– Kokemukset ovat olleet positiivisia. Ryhmäläiset ovat erittäin mukavia ja se on ollut positiivinen yllätys, kuinka innokkaasti he lähtevät mukaan.
Vielä Uusiotalolla ei ole valmista suunnitelmaa, miten maatilapäivätoimintaa jatkettaisiin hankkeen jälkeen.
– Mietimme, miten sitä voisi toteuttaa tilalla muun toiminnan ohessa. Haluamme kyllä luoda ihmisille mukavia hetkiä maaseudulla ja tuoda suomalaista nykymaaseutua tutuksi sellaisillekin ihmisille, jotka eivät sitä muuten pääse näkemään. Eli emme me pelkästään taloudellisen näkökulman takia tässä ole mukana, Uusitalo sanoo.
Tiina Lamminaho
