
Toisen polven aurinkoenergiayrittäjä Timo Jodat kertoi sekä aurinkolämpö- että aurinkosähköjärjestelmistä Moksin koululla Keski-Suomen metsäkeskuksen järjestämässä energiaillassa.
– Aurinkoenergia on kiinnostanut jo jonkin aikaa. Täältä tulimme hakemaan lisätietoa, kertoivat moksilaiset Reino Henttala ja Henri Könkkölä Keski-Suomen metsäkeskuksen järjestämässä energiaillassa Moksin koululla. Tietoa aurinkolämpöjärjestelmistä ja aurinkosähköjärjestelmistä oli jakamassa Timo Jodat Jodat Ympäristöenergia Oy:stä.
– Taloudellisesti kannattavia sen enempää aurinkolämpö- kuin aurinkosähköjärjestelmätkään eivät Suomessa oikein ole, ainakaan nykyisellä sähkönhinnalla. Takaisinmaksuajat venyvät jopa pariin kymmeneen vuoteen, Jodat toteaa.
– Tosiasia kuitenkin on, että meidän on pakko tehdä jotain kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. Jos emme tee nyt muutoksia, meidän lapsemme ovat pulassa, eli jos nyt mietimme vain kustannuksia, siirrämme laskun lapsillemme.
Oleellista Jodatin mukaan niin aurinkolämpö- kuin aurinkosähköjärjestelmissäkin on mitoitus; liian isoja järjestelmiä kulutukseen nähden ei kannata tehdä.
– Esimerkiksi kahden eläkeläisen omakotitalossa lämpimän veden kulutus ei ole kovin suurta. Aurinkolämpöjärjestelmät tuottavat eniten lämpöä kesällä, ja silloin sitä taas ei tarvita talon lämmittämiseen. Jos keräimiä on paljon ja lämmöntuotto kesällä suurta, eikä lämmölle ole toisaalta paljon käyttöä, järjestelmän sisällä olevat nesteet kiehuvat, eikä se ole hyväksi, Jodat selvittää.
– Aurinkosähköjärjestelmätkin kannattaa mitoittaa siten, että tuotettu sähkö kuluu suurimmaksi osaksi omassa taloudessa. Valtakunnan verkkoon myyminen ei ole Suomessa kannattavaa. Jos kulutus on kovin epätasaista eli jos sähköä kuluu paljon johonkin tiettyyn aikaan ja muina aikoina taas kulutus on pientä, mitoitus on ongelmallinen. Suomessa kulutusta, ja mahdollista ylituotantoa, mitataan tuntitasolla; jos ostettu sähkö ja valtakunnan verkkoon myyty sähkö tasattaisiin vuositasolla, kuten Saksassa, tilanne olisi toinen.
Jodatin mukaan ylituotantosähköllä kannattaakin myynnin sijaan esimerkiksi lämmittää vesivaraajaa ja varastoida energiaa sinne.
– Akkujakin on kehitelty viime vuosina paljon, mutta niiden ongelma on edelleen hinta. Saksassa valtio tukee aurinkosähköjärjestelmiin liitettävien akkujen hankintaa, Jodat kertoo.
Auringosta saatava vuotuinen kokonaissäteilymäärä on Jodatin mukaan Etelä-Suomessa noin 1000 kilowattia neliölle, Keski-Suomen korkeudella hieman vähemmän. Keski-Euroopassa vastaava luku on noin 1200 kilowattia ja Etelä-Euroopassa 2000 kilowattia neliölle.
– Kokonaissäteilymäärästä lämpökeräimillä lämmöntuotantoon saadaan 25 – 50 prosenttia, sähköntuotannossa hyötysuhde jää alle 20 prosentin, Jodat kertoo.
– Suomessa ongelmana on se, että aurinkolämpökeräimet ja aurinkosähköpaneelit ovat talvella lumen alla, eikä silloin tuottoa tule yhtään. Ja vaikka paneelit laitettaisiin pystyseinään, niin etteivät ne jäisi lumen alle, tuotto on silti talvikuukausien aikana Suomessa olematon. Vaikka Pohjois-Saksassa vuotuinen kokonaissäteilymäärä ei ole kauhean paljon isompi, siellä esimerkiksi aurinkolämpökeräimet tuottavat lämpöä joulukuussakin.
Sekä aurinkolämpöjärjestelmät että aurinkosähköjärjestelmät kestävät Jodatin mukaan yli 25 vuotta; aurinkosähköpaneeleille valmistajat antavat 25 vuoden tehotakuun eli 25 vuoden kuluttua tehon pitäisi olla edelleen vähintään 80 prosenttia alkuperäisestä. Yritykset voivat saada aurinkosähköjärjestelmiin 25 prosentin investointituen ja maatilat 40 prosentin, mutta maatilojen tuen edellytyksenä on iso, vähintään 17 kilowatin järjestelmä.
Energiaillan Moksissa järjesti Keski-Suomen metsäkeskuksen Lähienergialla omavaraisuuteen -hanke.
– Olemme pitäneet energiailtoja kylissä eri puolilla Keski-Suomea. Tänne aiheeksi valikoitui aurinkoenergia, koska täällä oli siihen kiinnostusta, Veli-Pekka Kauppinen ja Pasi Sironen metsäkeskuksesta kertovat. Timo Jodat kertoo olevansa toisen polven aurinkoenergiayrittäjä; hänen isänsä teki aurinkoenergiajärjestelmiä Saksassa jo 1980-luvulla.
Tiina Lamminaho