Lepomäen pensasmustikkatilalle istutettiin ensimmäiset pensaat 20 vuotta sitten.

– Mietimme Hannun kanssa, käymmekö tilan ulkopuolella töissä vai saako tilalle rakennettua jotain elinkeinoa. Tämähän on minun kotitilani; aikoinaan tämä on ollut lypsykarjatila, lehmät on laitettu pois 1980-luvulla, Hannele Mäntyjärvi kertoo.

– Hannu muisti, että oli kuullut ystävältään joskus jättimustikoista. Siihen aikaan pensasmustikka oli Suomessa melko tuntematon marja, ja vielä nykyäänkin kaikki tieto on etsittävä itse.

Ensimmäisenä vuonna Lepomäen tilalle istutettiin muutama sata pensasta. Seuraavana vuonna viljelyalaa kasvatettiin puoleen hehtaariin ja nyt se on ollut useamman vuoden vähän alle neljä hehtaaria.

– Ajattelemme, että tavalla tai toisella vielä laajennamme. Vanhin poikamme Tuomas opiskelee Tarvaalassa agrologiksi ja hänellä on tarkoitus jatkaa tilanpitoa, Hannele Mäntyjärvi kertoo.

– Se tuntuu kyllä hienolta, että tilanpito jatkuu, tila on ollut samalla suvulla 1600-luvulta lähtien. Tieto siitä, että pensasmustikan viljely täällä jatkuu, innoittaa itseäkin ja luo positiivista henkeä.

Pensasmustikka tuottaa satoa vasta noin viisi vuotta istuttamisen jälkeen.

– Kun olimme istuttaneet ensimmäiset pensaat, odotimme jännityksellä, mitä sieltä tulee. Emme olleet koskaan edes maistaneet pensasmustikkaa, Hannele Mäntyjärvi kertoo.

– Kun ensimmäiset marjat kypsyivät, meillä ei ollut mitään markkinointisuunnitelmaakaan. Katsoimme, että nyt niitä marjoja rupeaa tulemaan, ja laitoimme kyltin tien varteen. Ja sitten rupesikin tulemaan autoja pihaan, marjat vietiin ihan käsistä. Keräsimme marjoja kahdestaan, työntekijöitä meillä ei ollut, eikä marjojakaan hirveästi tullut.

Seuraavaksi kesäksi poimintaan otettiin jo työntekijöitä.

–  Tässä vuosien varrella on ollut paljon positiivisia sattumia, jotka ovat vieneet eteenpäin, Hannele Mäntyjärvi toteaa.

–  Aivan alkuvuosina Keski-Suomessa oli marja-alan hanke, johon lähdimme mukaan ja sen ansiosta saimme yhteistyökuvioita Keskimaan kanssa. Aluksi myimme tuoremarjaa Keskimaalle ja kun marjoja alkoi tulla enemmän, päätimme pakastaa niitä. Saimme myytyä pakastemarjaa SOK:lle eli meidän pakastemarjojamme tuli valtakunnallisesti Prismoihin ja S-marketeihin.

SOK on edelleen Lepomäen pensasmustikkatilan suurin asiakas, 95 prosenttia marjoista menee pakastettuna SOK:lle.

– Tuoremarjaa myymme niin paljon kuin sitä menee, Keski-Suomen alueen kauppoihin ja suoraan täältä tilalta. Myös pakastemarjaa myymme suoraan tilalta, Mäntyjärvi kertoo.

– Tilalla käy vakioasiakkaita, sellaisiakin, jotka ovat käyneet alusta asti. Toiset hakevat marjoja joka vuosi, toiset harvemmin. On hienoa nähdä asiakkaita vuodesta toiseen, pitkäaikaisista asiakassuhteista tulee jopa ystävyyssuhteita.

Lepomäen pensasmustikoita viljellään nyt neljättä vuotta luomuna.

– Halusimme erottautua, jotta toiminta pysyisi taloudellisesti kannattavana. Luomua kysytään ja itse olemme huomanneet, että marjan maku muuttui paremmaksi, Hannele Mäntyjärvi toteaa.

– Luomuvalvonta teettää työtä ja lannoitus hieman muuttui, mutta torjunta-aineita emme ole koskaan käyttäneetkään.

Pensasmustikkapensaat tuottavat marjaa 20 – 30 vuotta. Lepomäen tilan ensimmäisiä pensaita on nuorennusleikattu ja ne tuottavat vielä hyvin.

– Kaikki pensaistamme eivät ole vieläkään satoikäisiä, Mäntyjärvi kertoo.

– Sato vaihtelee huomattavasti säiden mukaan. Viime vuonna lämpöä ei ollut tarpeeksi ja marjoja jäi kypsymättöminä pensaisiin.

Nykyään pensasmustikka on jo tunnetumpi kuin 20 vuotta sitten. Vieläkään sitä ei Suomessa viljellä kovin paljon.

–Tämän mittaluokan pensasmustikkatiloja on vain muutama, monilla marjanviljelijöillä on pensasmustikkaa sivutuotteena muutaman aarin verran. Yhteensä Suomessa kasvaa pensasmustikkaa alle 90 hehtaarilla, Mäntyjärvi kertoo.

– Nykyään pensasmustikoita tuodaan ulkomailta, tuoreena läpi vuoden. Meidän myyntiimme se ei ole ainakaan vielä vaikuttanut, meiltä on aina mennyt kaikki marjat. Toivottavasti kotimaista marjaa arvostettaisiin edelleen.

Tiina Lamminaho