Hyrkkölässä asuu taas lapsiperheitäkin, viisivuotiailla Hyrkkölässä mökkeilevällä Maisa Määtällä ja kylällä asuvalla Onni Raiviolla on paljon suunnilleen saman ikäisiä kavereita. Mika Hirvonen, Raimo Järvinen, Paula Vähälahti-Järvinen, Mari Ahovuori-Raivio ja Minna Hirvonen kertovat viihtyvänsä Hyrkkölässä. Sihverin talon tuvassa ovat viihtyneet myös monet kuuluisat taiteilijat.
– Tämä on onnellisten ihmisten kylä, toteavat Mari Ahovuori-Raivio ja Minna Hirvonen Hyrkkölästä.
– Täällä on yhteisöllisyyttä ja talkoohenkeä, kaikki auttavat kaikkia ja naapureista huolehditaan, naiset kehuvat.
– Tämä on paras paikka asua, lisää Paula Vähälahti-Järvinen.
Jyväskylän kaupungin väkilukutilastojen mukaan kirkonkylän etelä- ja länsipuolisella alueelle, johon kuuluvat muun muassa Korpiaho ja Hyrkkölä, asui vuoden 2016 lopussa 229 henkeä; viidessä vuodessa alueelle oli tullut 18 asukasta lisää.
– Hyrkkölässä ainakin väki on lisääntynyt, uusiakin taloja on rakennettu, ja enemmänkin rakennettaisiin, jos saisi rakennuslupia, Raimo Järvinen toteaa.
– Täällä on tapahtunut myös jonkinlainen sukupolvenvaihdos ja alueelle on muuttanut lapsiperheitä. Kymmenen vuotta sitten täällä ei ollut juuri ollenkaan lapsia, nyt koululaisia on toista kymmentä ja pienemmät vielä lisäksi. Voitaisiin kohta kaivaa vanhat koulusuunnitelmat esille, Järvinen naureskelee.
Koulua Hyrkkölässä ei ole koskaan ollut, eikä kauppaa, kun kylä on niin lähellä kirkonkylää. Mutta sitäkin enemmän kylällä on historiaa.
– Kurkela on vanha sotilasvirkatalo, jonka isäntänä oli majuri J.C.Pistolekors. Neljän talon ryppäällä Hyrkkölän keskustassa taas on monisatavuotinen historia, Järvinen kertoo.
Sihverin talo, johon Minna ja Mika Hirvonen muuttivat viitisen vuotta sitten, on majoittanut aikoinaan monia tunnettuja taiteilijoita Eero Järnefeltistä alkaen. Nykyinen päärakennus on 1840-luvulta.
– Ja onhan Noidan kirot -elokuvakin kuvattu 1920-luvulla juuri Hyrkkölässä, Mika Hirvonen muistuttaa.
Hirvoset päätyivät Sihverin taloon etsittyään jotain vanhaa taloa.
– Meillä on ollut aina salaisena haaveena löytää joku vanha paikka; tämän tilan historia ulottuu 1500-luvulle. Ja tämähän on loistavalla paikalla Päijänteen rannassa. Tämä on ihan täyttä maaseutua, mutta kirkonkylä on lähellä, Hirvoset kehuvat.
– Ja ainakin minua puhutteli tämän paikan historia, Minna Hirvonen sanoo.
Myös Hyrkkölän luontoa ja eläimistöä asukkaat kehuvat.
– Täällä näkee todella paljon eläimiä, niin nisäkkäitä kuin lintujakin, Raimo Järvinen sanoo ja esimerkkeinä tuvan pöydän ääressä istuvat luettelevat muun muassa haikaran ja merikotkan.
– Kyläyhdistyskin Hyrkkölässä on, mutta sillä ei nykyään ole kovin paljon toimintaa, Raimo Järvinen kertoo.
– Kokkoa olemme polttaneen yhdessä monena juhannuksena ja uutena vuotena ammumme raketteja porukalla, Mari Ahovuori-Raivio kertoo.
– Ennen vanhaan täällä oli tapana ottaa perunatkin talkoilla, ja heinätalkoita ja ruistalkoita pidettiin, Paula Vähälahti-Järvinen muistelee.
– Nykyään ihmisillä ei ole kovin paljon aikaa kylätoimintaan. Mutta olemmehan me katiskakisoja olleet järjestämässä vuodesta 1993 lähtien; tänä vuonnakin olemme mukana, jo 23. kerran. Nyt kisat pidetään Jyväskylässä, Raimo Järvinen kertoo.
– Vesijohdon ja viemärin saimme kreivin aikaan, asia laitettiin vireille juuri ennen kuntaliitosta ja rakentaminen alkoi 2010. Viime vuoden alusta Hyrkkölän vesiosuuskunta liittyi Etelä-Korpilahden vesiosuuskuntaan.
Järvisen tietojen mukaan Hyrkkölässä on kolmisenkymmentä vakituisesti asuttua taloa ja pitkälti toista sataa kesämökkiä.
– Kesämökkiläiset tuovat eloa kylälle ja auttavathan he tiemaksuillaan pitämään teitä kunnossa, Järvinen toteaa.
Edistyksellisiä Hyrkkölässä on kuulemma oltu aina.
– Täällä vierailleet taiteilijat toivat tänne muun muassa appelsiineja ennen kuin sellaisia oli nähty missään muualla Korpilahdella, Raimo Järvinen ja Paula Vähälahti-Järvinen kertovat.
Tiina Lamminaho