Struven ketjun pisteellä toteutettiin kävijätutkimus.

Struven ketjun Oravivuoren mittauspisteellä tehtiin kävijätutkimus viime kesänä. Tutkimukseen osallistui 149 vierailijaa ja heistä suurin osa oli kotimaisia matkailijoilta lähialueilta.

. Kyselyyn vastanneista suurin osa oli 45-54-vuotiaita korkeasti koulutettuja kotimaisia ja paikallisia kävijöitä. Vain 6 prosenttia kyselyyn vastanneista oli ulkomaalaisia matkailijoita. Kävijät saapuivat kohteeseen pääosin 2-5- hengen seurueissa oman perheensä kesken. He tutustuivat kohteeseen lähinnä luonnon ja kulttuuriperinnön vuoksi sekä viettääkseen aikaa seurueensa kanssa. Struven ketjun piste oli 45 prosentille vastanneista heidän matkansa ainoa ja tärkein kohde, 33 prosentille se oli yksi monista matkakohteista. Vain pieni osa vastanneista oli vieraillut muilla Struven ketjun Suomen pisteillä. 34 prosenttia vastanneista oli päiväkävijöitä ja he viettivät kohteessa sekä sen lähialueella keskimäärin 2 tuntia. 66 prosenttia yöpyi kohteen lähialueella Jyväskylässä muutamasta päivästä viikkoon majoittuen lähinnä omassa mökissään tai tuttavien luona.

Ketjun kävijät arvioivat kohteen palveluiden laadun ja määrän erittäin hyvin arvosanoin. He olivat tyytyväisiä erityisesti kohteen opastetauluihin ja siisteyteen. Kohde täytti kävijöiden odotukset etenkin luonnonympäristön suhteen. Korkea puusto mainittiin useampaan kertaan häiritsevän maisemien katselua näkötornilla. Kohteen kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,5 asteikolla 1-5 eli erittäin hyvä.

Vastanneista 78 prosenttia tiesi, että Struven ketju on nimetty UNESCO:n maailmanperintökohteeksi.

Kohteen maailmanperintöstatus ei vaikuttanut kovin vahvasti kohteeseen vierailuun, vastanneista 26 prosentille kohteen maailmanperintöstatus oli melko tärkeä seikka matkavalinnassaan.

Struven ketjun Oravivuoren pisteen kävijät kuluttivat keskimäärin 33 euroa vierailunsa aikana kohteessa ja sen lähialueella Jyväskylässä. Ulkomaalaiset kävijät käyttivät vierailunsa aikana keskimäärin 61 euroa ja kotimaiset 43 euroa rahaa. Kävijöiden kulutus kohdisui pääosin majoittumiseen sekä ruoka- ja vähittäiskauppaostoksiin. Struven ketjun Oravivuoren pisteen kokonaistulovaikutus sen lähialueelle vuonna 2018 oli arviolta 122 425 euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus 1 henkilötyövuosi.

Struven ketjun kävijäprofiili vastasi muiden maailmanperintökohteiden tutkimustuloksia erityisesti kävijäprofiilin, kuten ikäjakauman ja kouluttautuneisuuden osalta. Struven ketjun piste oli lähes puolelle vastanneista tärkein kohde heidän matkallaan, mikä eroaa muista pistemäisistä maailmanperintökohteista, mutta perustuu pitkälti kohteen eristäytyneisyyteen ja paikallisten kävijöiden virkistyskäyttöön. Ulkomaalaisten kävijöiden määrä oli vähäinen, joten kohteen tuomat paikallistaloudelliset vaikutukset johtuivat lähinnä kotimaisten matkailijoiden rahankäytöstä.

Struven ketju liitettiin UNESCO:n maailmanperintöluetteloon vuonna 2005. Saksalaisen tähtitieteilijän Friedrich George Wilhelm Struven mukaan nimetty kolmiomittausketju edustaa tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä. Struven ketju on yksi Suomen maailmanperintökohteista ja koostuu kuudesta eri mittauspisteestä. Struven ketjun Oravivuoren pisteen kävijätutkimus on osa vuonna 2017 aloitettua Suomen maailmanperintökohteiden kävijätutkimushanketta. Vuonna 2018 tutkimus suoritettiin myös Verlan puuhiomolla ja pahvitehtaalla, Suomenlinnassa ja Vanhassa Raumassa. Kohteessa ei ole aikaisemmin toteutettu vastaavanlaista kävijätutkimusta.