Korpilahdelle ollaan käynnistelemässä omaa perhekeskusverkostoa. Perhekeskustoiminta aloitettiin Jyväskylässä vuonna 2012, perhekeskusverkosto toimii jo kuudella alueella. Tarkoituksena on koota kaikki lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa toimivat tahot yhteiseen verkostoon ja samalla selvittää, mitä kaikkia palveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille on tarjolla. Myös lasten ja nuorten ääni olisi tarkoitus saada kuuluville.

Käytännössä perhekeskustoimintamalli tarkoittaa verkostoon kuuluvien toimijoiden tapaamisia ja tietojen vaihtoa; sitä, että jokainen verkoston jäsen tietää, mitä muilla on tarjota ja osaa ohjata palveluita tarvitsevia palveluiden luo. Perhekeskus voi olla myös paikka, jossa eri toimijat tarjoavat palvelujaan.

– Haaveena olisi saada fyysinen kohtaamispaikka jokaiselle alueelle, mutta se voi toteutua ehkä myöhemmin, Jyväskylän kaupungin varhaisen tuen palveluiden palveluesimies Piritta Jetsu toteaa.

Perhekeskustoimintamalli perustuu lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista.

– Tällä hetkellä lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarjotut palvelut ovat sirpalemainen kokonaisuus. Palvelut jakautuvat monelle sektorille ja moneen toimipisteeseen ja ne on järjestetty hallintokunta- ja organisaatiolähtöisesti, kehittämiskoordinaattori Petri Oinonen toteaa.

– Tavoitteena olisi, että palvelut näyttäytyisivät lapsiperheille yhtenäisenä kokonaisuutena ja kaikilla olisi yhteinen toimintamalli. Yhteiset kohtaamispaikat, joihin tulisi esimerkiksi kunnan tarjoamien palveluiden lisäksi maakunnan tarjoamia sote-palveluita, ovat tärkeitä, mutta perhekeskustoimintamallin puitteissa voidaan tarjota myös liikkuvia palveluita, Oinonen sanoo ja muistuttaa, että maakunnan järjestämisvastuulle siirtyvät sote-palvelut ovat melko pieni osa lasten ja nuorten palveluista; esimerkiksi koulut ja varhaiskasvatus jäävät kuntien vastuulle.

Perhekeskuksia on toteutettu maakunnan eri kunnissa eri tavoin, esimerkiksi Kannonkoskella koulu on perhekeskus, jossa voi tavata myös sote-puolen ammattilaisia.

Perhekeskusverkostoa kokoonnuttiin kokoamaan Korpilahdelle isolla porukalla, mukana oli edustajia nuorisotoimesta, koululta, päiväkodeista, aikuissosiaalityöstä, seurakunnasta, neuvolasta, lastensuojelusta ja Pohjoisten kylien yhteistyöyhdistyksestä.

– Verkostossa voidaan esimerkiksi suunnitella toimintaa yhdessä siten, että vältetään päällekkäisyydet. Ja erilaisiin ilmiöihin pystytään puuttumaan paremmin, kun mukana on monenlaisia toimijoita, Oinonen selvitti.

– Verkostossa on voimaa; kun jotain asiaa lähtee ajamaan moni taho, merkittävyyttä on enemmän kuin yksittäisessä toimijassa, sosiaaliohjaaja Erikka Levälahti lastensuojelun avohuollosta toteaa.

Korpilahden perhekeskusverkosto kokoontuu seuraavan kerran maaliskuussa; siihen mennessä jokaisen toimijan pitäisi miettiä, mitä tarjottavaa heillä on lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisi ollutkaan ensimmäisessä kokoontumisessa, lisätietoja voi kysyä Piritta Jetsulta.

– Esimerkiksi Äänekoskella perhekeskusverkosto on koonnut kaikki Äänekoskella tarjolla olevat lapsiperheiden palvelut yhteiseen esitteeseen, Oinonen kertoo.

– Täälläkin tarkoituksena olisi, että me kaikki lapsiperheiden kanssa tekemisissä olevat tuntisimme ja tietäisimme, mitä kukin tekee ja sitten pystyisimme myös miettimään, mitä täältä puuttuu, Levälahti toteaa.

Tiina Lamminaho